Valintakoetietoja

VAKAVA:ssa mukana oleviin koulutuksiin haetaan yliopistojen yhteishaussa.

Kasvatustieteiden opiskelu

Kasvatustieteiden keskeisenä tutkimuskohteena on ihmisen kasvu, kehitys ja oppiminen. Näitä tarkastellaan monenlaisten metodien avulla ja eri näkökulmista. Konkreettisia tutkimuskohteita voivat olla esimerkiksi erilaiset kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, oppiminen eri ikäkausina tai vaikkapa eri maiden kasvatus- ja koulutusjärjestelmät.

Kasvatustieteellisten alojen opiskelu avaa ovia moniin mielenkiintoisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Kasvatustieteiden koulutuksesta valmistuvat voivat sijoittua esimerkiksi koulutuksen suunnittelun ja hallinnon tehtäviin, henkilöstön ja organisaatioiden kehittämis- ja koulutustehtäviin sekä henkilöstöhallintoon. Myös luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajan koulutukset antavat opetukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvien tehtävien lisäksi valmiuksia myös muihin kasvatusalan asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.

Mikä VAKAVA?

VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, jossa on mukana useita yliopistoja ja koulutusohjelmia. VAKAVA-verkostoon kuuluvilla koulutusohjelmilla on yhteinen sähköinen valintakoe. Samalla valintakokeella voi hakea useampaan eri koulutusohjelmaan.

Opettajankoulutusohjelmiin hakevien tulee myös osallistua soveltuvuuskokeeseen. Hakijat valitaan soveltuvuuskokeeseen kolmen eri kiintiön kautta: Voit tulla valituksi joko todistusvalinnassa yo-todistuksen perusteella tai avoimen väylän kautta suoraan soveltuvuuskokeeseen ilman VAKAVA-koetta tai pelkästään osallistumalla VAKAVA-koevalintaan. 

Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmiin opiskelijavalinta toteutetaan todistusvalinnalla, avoimen väylän kautta tai VAKAVA-koevalinnalla. Valitut hakijat saavat opiskelupaikan suoraan ilman soveltuvuuskoetta.

Vanhoja VAKAVA-kokeita löydät täältä.

Hakijamäärät 2023

Hakukohde

Kaikki hakijat (ensisijaiset)

VAKAVA-kokeeseen osallistuneet / soveltuvuuskokeeseen osallistuneet

Aloituspaikat

Sisäänpääsyprosentti*

Erityispedagogiikka ja erityisopettajan koulutus

 

Helsingin yliopisto

698 (222)

475 / 100

25

3,58 %

Itä-Suomen yliopisto (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja)

433 (86)

340 / 92

 

30

6,93 %

Itä-Suomen yliopisto (erityisopettaja)

242 (14)

131 / 113

25

10,33 %

Jyväskylän yliopisto

864 (217)

628 / 151

50

5,79 %

Lapin yliopisto

231 (42)

173 / 40

20

6,23 %

Oulun yliopisto

496 (112)

356 / 61

20

4,03 %

Turun yliopisto

663 (119)

473 / 55

20

3,02 %

Åbo Akademi (Vaasa)

130 (43)

96 / 75

25

19,23 %

Kotitalousopettajan koulutus

 

Helsingin yliopisto

227 (60)

142 / 64

32

14,10 %

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

187 (37)

131 / 97

32

17,11 %

Åbo Akademi (Vaasa)

21 (4)

14

7

33,33 %

Käsityönopettajan koulutus

 

Helsingin yliopisto

186 (57)

340 / 92

32

17,20 %

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

108 (14)

70 / 49

20

18,52 %

Turun yliopisto (Rauman kampus)

136 (26)

91 / 82

39

28,68 %

Åbo Akademi (Vaasa)

14 (6)

7

8

57,14 %

Luokanopettajan koulutus

 

Helsingin yliopisto

1660 (542)

1161 / 243

120

7,23 %

Helsingin yliopisto (opetus ruotsiksi)

162 (50)

96 / 80

40

24,49 %

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

1101 (158)

894 / 281

140

12,72 %

Jyväskylän yliopisto

1774 (320)

1409 / 180

90

5,07 %

Lapin yliopisto (Rovaniemi)

694 (111)

551 / 180

90

12,97 %

Oulun yliopisto

1379 (343)

1075 / 241

120

8,70 %

Tampereen yliopisto

2096 (620)

1606 / 140

70

3,34 %

Turun yliopisto

1699 (353)

1297 / 172

85

5,00 %

Turun yliopisto (Rauman kampus)

824 (109)

667 / 120

60

7,28 %

Åbo Akademi (Vaasa)

201 (54)

136 / 98

60

29,85 %

Opinto-ohjaaja ja uraohjaajan koulutus

 

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

299 (87)

193 / 69

23

7,69 %

Yleinen- ja aikuiskasvatustiede

 

Helsingin yliopisto

560 (179)

351

66

11,79 %

Helsingin yliopisto (opetus ruotsiksi)

86 (12)

43

15

17,44 %

Jyväskylän yliopisto

459 (60)

299

50

10,89 %

Lapin yliopisto

166 (21)

106

40

24,10 %

Lapin yliopisto (kestävyyskasvatus)

55 (11)

29

15

27,27 %

Oulun yliopisto

409 (51)

269

32

7,82 %

Oulun yliopisto (oppimistieteet)

241 (58)

144

32

12,86 %

Turun yliopisto

603 (101)

408

48

7,96 %

Åbo Akademi (Vaasa)

79 (12)

47

21

26,58 %

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus

 

Helsingin yliopisto (3v)

581 (135)

381 / 280

140

24,10 %

Helsingin yliopisto (opetus ruotsiksi, 3v)

65 (11)

40 / 29

20

30,77 %

Itä-Suomen yliopisto (3v)

160 (31)

112 / 43

55

34,38 %

Itä-Suomen yliopisto (3v + 2v)

207 (23)

156 / 60

50

24,15 %

Jyväskylän yliopisto (3v + 2v)

470 (91)

369 / 235

120

25,53 %

Oulun yliopisto (3v + 2v)

416 (89)

299 / 200

100

24,04 %

Tampereen yliopisto (3v)

633 (160)

454 /200

100

15,80 %

Turun yliopisto (3v)

316 (69)

238 / 107

140

44,30 %

Åbo Akademi (3v + 2v)

85 (13)

460 / 27

40

47,06 %

 

*Sisäänpääsyprosentit kaikkien hakijoiden ja aloituspaikkojen määrän perusteella.

Tärkeitä päivämääriä

Hakuaika ja valinta 2024


Haku sähköisessä asiointipalvelussa www.opintopolku.fi

Hakuaika 13.3. – 27.3.2024

VAKAVA-koe 24.5.2024 klo 9.00 – 12.00 

Soveltuvuuskoe järjestetään 12.–14.6.2024 (hakija osallistuu soveltuvuuskokeeseen vain yhtenä päivänä) 

Valintamenettely

Kasvatusalan opiskelijavalinnoissa tehdään yliopistojen kesken yhteistyötä. Valtakunnallisella VAKAVA-kokeella voit hakea kasvatusalan hakukohteisiin kahdeksassa eri yliopistossa. Mukana olevat yliopistot ovat: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. 

Voit hakea yhteishaussa kuuteen valitsemaasi hakukohteeseen, jotka sinun tulee asettaa hakulomakkeella sitovasti mieluisuusjärjestykseen.

Opiskelijoita valitaan kasvatustieteellisiin koulutusohjelmiin kolmesta eri kiintiöstä: 

  1. Todistusvalinnalla ylioppilastodistuksen tai sitä vastaavan todistuksen perusteella (60% hakijoista) 
  2. Avoimen väylän kautta aiempien yliopisto-opintojen perusteella (10% hakijoista) 
  3. VAKAVA-koevalinnassa (30% hakijoista)


Opettajankoulutusohjelmiin on lisäksi yhteinen soveltuvuuskoe, johon myös todistusvalinnalla tai avoimen väylän kautta VAKAVA-kokeen läpäisevät hakijat osallistuvat. 

Todistusvalinnassa ja VAKAVA-koevalinnassa soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista vähintään 80% on ensikertalaisia hakijoita. Lopullinen valinta opettajankoulutusohjelmiin tapahtuu soveltuvuuskokeen perusteella. 

 

Hakukelpoisuus

Olet hakukelpoinen kasvatustieteellisiin hakukohteisiin, kun olet suorittanut ylioppilastutkinnon, valmistunut hakukeväänä ylioppilaaksi tai olet suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen ammatillisen perustutkinnon, näyttötutkintona suoritetun ammatillisen perustutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Ulkomaalaisten tutkintojen kelpoisuuden kohdalla kannattaa olla suoraan yhteydessä hakukohteenasi olevaan yliopistoon ja varmistaa, että tutkintosi on riittävä antamaan hakukelpoisuuden hakukohteeseen.


Aloituspaikat koulutusohjelmissa 2024

(ensikertalaisten kiintiö suluissa)

Yhteensä

Erityispedagogiikka (erityisopettaja ja erityisluokanopettaja)

Helsingin yliopisto

25 (20)

Itä-Suomen yliopisto (erityisopettaja)

Itä-Suomen yliopisto (erityisluokanopettaja)

20 (14)

30 (21)

Jyväskylän yliopisto

50 (40)

Lapin yliopisto (Rovaniemi)

20 (14)

Oulun yliopisto

20 (16)

Tampereen yliopisto

20 (16)

Turun yliopisto

17 (14)

Åbo Akademi (Vaasa)

25 (17)

Kotitalousopettaja

 

Helsingin yliopisto

32 (26)

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

32 (26)

Åbo Akademi (Vaasa)

9

Käsityönopettaja

 

Helsingin yliopisto

32 (26)

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

20 (16)

Turun yliopisto (Rauman kampus)

39 (32)

Åbo Akademi (Vaasa)

8

Luokanopettaja

 

Helsingin yliopisto

120 (96)

Helsingin yliopisto (opetus ruotsiksi)

40 (32)

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

140 (112)

Jyväskylän yliopisto

105 (84)

Lapin yliopisto (Rovaniemi)

90 (65)

Oulun yliopisto

120 (96)

Tampereen yliopisto

65 (52)

Turun yliopisto

85 (68)

Turun yliopisto (Rauman kampus)

60 (48)

Åbo Akademi (Vaasa)

64 (36)

Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja

 

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

23 (16)

Yleinen ja aikuiskasvatustiede

 

Helsingin yliopisto

66 (48)

Helsingin yliopisto (opetus ruotsiksi)

15 (11)

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)

32 (19)

Jyväskylän yliopisto

50 (24)

Lapin yliopisto (Rovaniemi)

40 (25)

Oulun yliopisto

32 (26)

Turun yliopisto

48 (22)

Åbo Akademi (Vaasa)

22

Varhaiskasvatuksen opettaja

 

Helsingin yliopisto (3v)

140 (112)

Helsingin yliopisto (opetus ruotsiksi, 3v)

20 (16)

Itä-Suomen yliopisto (3v)

55 (44)

Itä-Suomen yliopisto (3v + 2v)

50 (40)

Jyväskylän yliopisto (3v + 2v)

120 (96)

Oulun yliopisto (3v + 2v)

100 (80)

Tampereen yliopisto (3v)

100 (80)

Turun yliopisto (Rauma, 3v)

140 (112)

Åbo Akademi (3v + 2v)

60 (36)

Ensikertalaisuus

Ensikertalainen:

  • ei ole vastaanottanut opiskelupaikkaa kevään 2014 jälkeen
  • ei aiempaa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa

 

Todistusvalinta

Todistusvalinnassa huomioidaan enintään neljän aineen arvosanat, eli kasvatusteellisten alojen opinnoista haaveilevan kannattaa kirjoittaa ainakin nuo neljä ainetta. Todistusvalinnassa on kuitenkin väliä myös sillä, mitä aineita todistuksesta löytyy.

Todistusvalinnassa voit saada pisteitä neljästä aineesta:

  • äidinkieli
  • matematiikka (pitkä tai lyhyt)
  • enintään yksi ainereaali
  • enintään yksi kieli

Todistusvalinnan enimmäispistemäärä on 123,9.


Kaikilta pisteytettävät aineet:

L

E

M

C

B

A

äidinkieli

33,0

27,5

22,0

16,5

11,0

5,5

Matematiikka (pitkä tai lyhyt)

matematiikka, pitkä

36,1

30,0

24,0

18,0

12,0

6,0

matematiikka, lyhyt

28,3

23,6

18,9

14,1

9,4

4,7

Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta:

L

E

M

C

B

A

Ainereaalit (enintään yksi)

biologia

22,4

18,6

14,9

11,2

7,5

3,7

filosofia

20,0

16,7

13,3

10,0

6,7

3,3

fysiikka

26,5

22,0

17,6

13,2

8,8

4,4

historia

24,5

20,4

16,3

12,2

8,2

4,1

kemia

22,4

18,6

14,9

11,2

7,5

3,7

maantiede

20,0

16,7

13,3

10,0

6,7

3,3

psykologia

22,4

18,6

14,9

11,2

7,5

3,7

terveystieto

17,3

14,4

11,5

8,7

5,8

2,9

uskonto/ elämänkatsomustieto

24,5

20,4

16,3

12,2

8,2

4,1

yhteiskuntaoppi

20,0

16,7

13,3

10,0

6,7

3,3

muut reaaliaineet

22,4

18,6

14,9

11,2

7,5

3,7

Kielet (enintään yksi)

kieli, pitkä

28,3

23,6

18,9

14,1

9,4

4,7

kieli, keskipitkä

25,1

20,9

16,8

12,6

8,4

4,2

kieli, lyhyt

22,6

18,9

15,1

11,3

7,5

3,8

 

Todistusvalinnan minimipisteraja on 45 pistettä. Jos ylioppilastutkintosi pisteet jäävät alle sen, et voi saada kutsua soveltuvuuskokeeseen todistusvalinnassa, vaan vaihtoehtosi ovat avoimen väylä tai VAKAVA-koe.

Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 5.6.2024 Oma Opintopolku-palvelussa. Opettajankoulutusohjelmiin kutsut soveltuvuuskokeeseen lähetetään sähköpostitse. 

Avoimen väylän valinta

Voit hakea avoimen väylässä, jos olet suorittanut jonkin yliopistollisen kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuuden (25 opintopistettä) vähintään arvosanalla 3/5, sinulla on perusopintokokonaisuudesta kokonaisuusmerkintä 2.5.2024 mennessä ja suorittamasi perusopintokokonaisuus ei kuulu mahdollisesti aiemmin suorittamaasi korkeakoulututkintoon. 

Huom. avoimen väylän haku ei edellytä todistusvalinnan ja VAKAVA-koevalinnan vaatimaa yleistä korkeakoulukelpoisuutta.

Avoimen väylän pisteytys

Avoimen väylän valinta tapahtuu yliopisto-opintojen ja niistä saatavien pisteiden perusteella. Avoimen väylän maksimipistemäärä on 12 pistettä. Katso tarkennus avoimen väylän pisteytykseen tältä sivulta.

Avoimen väylän valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 5.6.2024. Opettajankoulutusohjelmiin kutsut soveltuvuuskokeeseen lähetetään sähköpostitse.

Valintakoevaatimukset

VAKAVA-koe kevät 2024

Jos et saa opiskelupaikkaa todistusvalinnassa tai avoimen väylän kautta, voit osallistua VAKAVA-kokeeseen.

VAKAVA-koe järjestetään perjantaina 24.5.2024 klo 9.00 – 12.00. 

Koe järjestetään digitaalisessa valintakoejärjestelmässä. Tarvitset mukaan kokeeseen virallisen henkilöllisyystodistuksen sekä oman kannettavan tietokoneen, jolla osallistut valintakokeeseen.

VAKAVA-koe perustuu kokonaan kokeessa jaettavaan aineistoon. Koetta varten ei siis julkaista ennakkoon opiskeltavaa materiaalia.

VAKAVA-koe on viime vuosina koostunut noin kolmestakymmenestä, useita alakohtia sisältävästä monivalinta- ja väittämätehtävästä. Tehtävistä saatavien pisteiden määrä on vaihdellut tehtävittäin, ja vääristä vastauksista on voinut menettää pisteitä. VAKAVA-kokeen tehtävät ovat olleet vuosi vuodelta soveltavampia, joten hakijan on kyettävä soveltamaan aineiston tietoja ja poimimaan niistä olennainen sisältö lyhyessä ajassa. 

Voidaksesi tulla hyväksytyksi koulutukseen VAKAVA-kokeen perusteella sinun on saatava vähintään 20 % VAKAVA-kokeessa valtakunnallisesti parhaiten menestyneen hakijan pistemäärästä.

Vanhoja VAKAVA-kokeita löydät täältä.

Kutsut opettajankoulutusohjelmien soveltuvuuskokeeseen VAKAVA-koevalinnan perusteella lähetetään sähköpostitse viimeistään 5.6.2024 mennessä.

Opettajankoulutusten soveltuvuuskoe

Opettajankoulutusohjelmien soveltuvuuskoe järjestetään 12.–14.6.2024. Jos saat kutsun soveltuvuuskokeeseen, osallistut siihen vain yhtenä päivänä.

Luokanopettajan, erityisopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan, kotitalouden ja käsityön aineenopettajan koulutuksiin sekä opinto-ohjaajan koulutukseen hakevat kutsutaan soveltuvuuskokeeseen todistusvalinnan pisteiden perusteella, avoimen väylän kautta tai VAKAVA-koemenestyksen perusteella.

Voit saada soveltuvuuskoekutsun yhteen tai useampaan hakukohteeseesi ensimmäisen vaiheen menestyksesi mukaan. Suoritat soveltuvuuskokeen kuitenkin vain kerran siinä suorituspaikassa, joka määräytyy korkeimman hakukohteesi mukaan, johon tulet kutsutuksi. Soveltuvuuskoe on sama kaikissa yksiköissä eli yhdellä soveltuvuuskokeella voi myös hakea useampaan eri koulutukseen. Suorittamasi soveltuvuuskokeen pisteet otetaan siis huomioon kaikissa niissä hakukohteissa, joiden soveltuvuuskokeeseen sinut on kutsuttu. 

Saat viimeistään 5.6.2024 sähköpostitse tiedon siitä, tuletko kutsutuksi soveltuvuuskokeeseen.  

 

Soveltuvuuskokeen sisältö

Soveltuvuuskokeen menetelmänä on haastattelu. Viime vuosina soveltuvuuskoe on yleensä toteutettu ns. pysäkkihaastatteluna, jossa on viisi (5) noin viiden minuutin mittaista haastattelutilannetta. Soveltuvuuskokeen haastattelussa arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja edellytyksiä omaksua kasvatusalalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä motivaatiota ja soveltuvuutta kasvatusalan tehtäviin. Usein on tarkasteltu esimerkiksi hakijan vuorovaikutusosaamista, tunnetaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä sitoutuneisuutta suorittaa tutkinto. Arviointi perustuu moniulotteiseen opettajan osaamisen prosessimalliin (MAP-malli).

Haastattelun pohjana toimii MAP-mallin viisi (5) osaamisaluetta, joilla arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota sekä tietoja ja taitoja, joita tulet tarvitsemaan opettajan työssä:

 

  • Opetuksen ja oppimisen tietoperusta 
    • Esim. pedagogiset tiedot ja taidot oppiaineiden sisällöistä ja niiden opettamisesta

  • Kognitiiviset taidot 
    • Esim. tiedonkäsittelyyn ja ajatteluun liittyvät taidot, luovuus ja ongelmanratkaisutaidot

  • Sosiaaliset taidot 
    • Esim. vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvä osaaminen

  • Persoonalliset orientaatiot 
    • Esim. omat henkilökohtaiset ominaisuudet, minäkäsitys ja minäpystyvyys

  • Ammatillinen hyvinvointi 
    • Esim. opettajan resilienssi, kuten selviytymisstrategiat työssä ja sopeutuminen eri tilanteisiin

 

Soveltuvuuskokeen pisteytys

Soveltuvuuskoe pisteytetään asteikolla 0–120 pistettä. Kokeessa on viisi osa-aluetta, joista kukin pisteytetään 0­­–24. Voidaksesi tulla hyväksytyksi koulutukseen sinun on saatava kokeesta vähintään 40 pistettä siten, että kustakin osa-alueesta tulee saada vähintään 4 pistettä.

 

Lopullisen valinnan tulokset ilmoitetaan viimeistään 4.7.2024 Oma Opintopolku -palvelussa.