Kiinnostuksen kohteena kasvatustiede

Kasvatustieteiden ala käsittää koko ihmisen elämänkaaren aikana tapahtuvan kasvun, kehityksen ja oppimisen. Alan opinnoissa voi suuntautua varhaiskasvatuksen tasolta aina aikuiskoulutukseen saakka – valinnanvaraa siis löytyy. Kasvatustieteitä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Kasvatusalan koulutuksilla on yhteinen valintayhteistyöverkosto, joka laatii ja toteuttaa vuosittain järjestettävän VAKAVA-kokeen. Kokeella voi hakea useisiin kymmeniin verkostossa mukana oleviin koulutuksiin. Kaikki kasvatustieteen koulutukset eivät kuitenkaan ole mukana yhteistyössä; esimerkiksi joillakin aikuiskasvatuksen koulutuksilla on erilliset, koulutusohjelmakohtaiset valintakoevaatimuksensa.

Kasvatustieteiden alla on valittavana yliopistosta riippuen vaihteleva määrä erilaisia koulutusohjelmia. Hyvin suosittuja ovat esimerkiksi luokanopettajan sekä yleisen kasvatustieteen opinnot. Opinnoissa on paljon suuntautumisvaihtoehtoja, ja mahdollisia erikoistumisalueita ovat esimerkiksi erityisopetus sekä kotitalouden, käsityön ja musiikin aineenopettajakoulutus. Kasvatustieteilijöiden työllisyystilanne on varsin hyvä, ja erityisesti luokan- ja lastentarhanopettajat työllistyvät hyvin omaa koulutustaan vastaaviin töihin. Aikuis- tai yleistä kasvatustiedettä lukeneen työllistymiseen vaikuttavat esimerkiksi opiskelijan sivuainevalinnat ja oma aktiivisuus. Työllisyysnäkymät ovat kuitenkin pääpiirteittäin hyvät: alalta valmistuneita toimii esimerkiksi monenlaisissa suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstönkehittämistehtävissä.

VAKAVA-valintayhteistyöverkostossa mukana olevien koulutusten valintakoe on viime vuosina koostunut väittämä- ja monivalintatehtävistä. Ennakkomateriaalina on vuosittain vaihtuva, maaliskuun lopussa julkaistava Samalta viivalta -artikkelikokoelma, joka sisältää kasvatustieteen näkökulmasta kiinnostavia ilmiöitä käsitteleviä artikkeleita. Artikkelit sisältävät usein runsaasti teoreettisia käsitteitä. Kasvatustiede on haluttu opiskeluala, ja tullakseen hyväksytyksi suosituimpiin koulutusohjelmiin (kuten luokanopettaja) opiskelijan tulee hallita valintakoemateriaali erittäin perusteellisesti. Osaan koulutusohjelmista järjestetään lisäksi soveltuvuuskoe (yliopistosta ja koulutusohjelmasta riippuen esimerkiksi haastattelu ja/tai ryhmätehtävä), johon kutsutaan erikseen VAKAVA-kokeessa parhaiten menestyneet hakijat. Sisäänpääsyprosessi ei siis ole helppo, mutta opiskelupaikka unelmien alalla palkitsee takuulla!