Syksyllä 2019 uudistunut AMK-koe on herättänyt paljon keskustelua. Ensimmäistä kertaa kokeessa oli kaikille yhteiset kieli- ja viestintätaidot (nykyään nimellä opetuskieli ja englannin kieli) sekä päätöksentekotaidot, jotka jokaisen hakijan tuli kokeessa suorittaa. Tämän lisäksi matemaattiset taidot olivat kokeessa suurimmalla osalla hakijoista, ja osa pääsi vielä testaamaan taitojaan eettisissä taidoissa sekä matemaattis-luonnontieteellisissä taidoissa.

Pisteitä jaettiin oikeista vastauksista osa-alueesta riippuen 1-3 pistettä/oikea vastaus, ja toisaalta monissa osioissa pisteitä vähennettiin väärästä vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä. Aikaa täytyi vastaamisen lisäksi käyttää näin ollen myös taktikointiin, mikä tuli monelle yllätyksenä. Osiossa oli lisäksi minimipistemäärä, joka tuli saavuttaa voidakseen tulla valituksi.

Matematiikka – hallitse nämä!

Tunnin kestävä matematiikan osio perustui suurelta osin prosenttilaskuille, yhtälönratkaisuun sekä yksikkömuunnoksiin, aivan kuten ennakkotiedoissa kerrottiinkin. Kokeessa tuli osata muuttaa esimerkiksi 2,3 tuntia minuuteiksi osana tehtävää, ymmärtää miten kuutiosenteistä saadaan litroja ja tulkita mittasuhteita. Prosenttilaskuissa pärjäsi, jos prosenttilaskujen perustiedot hallitsi erinomaisesti: mitään kompakysymyksiä ei ollut, mutta tiukan aikarajan takia monilla jäi osio kesken. Rautaisella laskurutiinilla tästä osiosta pystyi selviytymään voittajana.

Matemaattis-luonnontieteellinen osio – hallitse nämä!

Kolmen vartin matemaattis-luonnontieteellinen osio yllätti monet kokelaat monipuolisuudellaan ja sillä, että erityisesti fysiikan tehtävissä testattiin asioiden aitoa ymmärtämistä pelkän kaavaan sijoittamisen sijaan. Jos luoti ammutaan aseesta ja samanaikaisesti toinen luoti pudotetaan samasta paikasta maahan, kumpi luoti koskee maahan aikaisemmin ja miksi? Siinä yksi pääsykoetehtävä purtavaksi! Matematiikan puolelta tehtävät koostuivat suurimmalta osin yhtälönratkaisusta.

Opetuskieli ja englannin kieli – hallitse nämä!

Kieli- ja viestintätaidot olivat erilliset puolen tunnin osiot, ja molemmat sisälsivät viisi erillistä pientä tehtävää. Osiot olivat rakenteeltaan samantyyliset, ja sisälsivät mm. samanlaiset tehtävät, jossa tekstinpätkää tuli täydentää joukosta puuttuvilla sopivilla sanoilla. Haasteena erityisesti englannin kielessä oli laaja sanaston hallinta, jota kokeessa vaadittiin, ja moni huomasi, ettei ollut harjoitellut kokeeseen tarpeeksi monipuolisilla teksteillä. Suomenkielessä puolestaan tuli useassa tekstissä ymmärtää, mikä oli sen keskeisin sisältö, ja annetuista vaihtoehdoista valintaa oli vaikea tehdä. Erilaisten artikkelien lukeminen ja niihin liittyviin kysymyksiin vastaaminen olivat parasta materiaalia näiden osioiden harjoitteluun.

Päätöksentekotaidot – hallitse nämä!

Osio kesti puoli tuntia ja sisälsi viisi erilaista päättelyä vaativaa tehtävää, jotka keskittyivät loogiseen päättelyyn. Esimerkiksi, jos sinulla on vierekkäin kolme tallin ovea, joissa jokaisessa asuu yksi tietynvärinen eläin, mitkä ovat minimitiedot, joilla voit sijoittaa eläimet oikeille paikoilleen? Niin helppoa ja vaikeaa yhtä aikaa! Tehtävät itsessään eivät olleet ylitsepääsemättömän vaikeita, mutta monen ohjeistus oli niin pitkä, että lukemiseen kului yllättävän paljon aikaa. Puoli tuntia alkoi nopeasti tuntumaan lyhyeltä ajalta.

Eettiset taidot – hallitse nämä!

Mikä on eettinen tilanne? Sitä kaikki pohtivat kuumeisesti puolen tunnin mittaisessa pääsykokeen eettisen osion tehtävissä, joissa monella tuli eteen kokeen suurimmat haasteet. Sitä, onko tilanne eettinen, voi tarkastella monesta näkökulmasta, ja ehkä siihen monen vaikeudet osiossa kulminoituivatkin. Kokeessa oli annettu viisi lyhyttä kehystarinaa, joihin jokaiseen oli tehty lukuisia väittämiä. Jokaisesta väittämästä piti valita, onko tilanne luonteeltaan eettinen vai ei. Kokeessa piti näin ollen erityisesti miettiä sitä, mikä tekee jostain tietystä teosta oikean tai väärän. Onko sellainen tilanne esimerkiksi luonteeltaan eettinen, jos muut lapset kiusaavat toista lasta hänen vaatteidensa takia?