Ravitsemustiede Kuopio
Analyysi pääsykokeesta
Valintakoe uudistettiin tänä vuonna täysin, kun erillisen valintakoekirjallisuuden tilalle valintaperusteeksi tulivat lukiokurssien oppimäärät. Ennakkoon tiedettiin, että koe sisältää pääasiassa monivalintaa, mutta muutoin kokeen sisältöä oli vaikea ennakoida. Suuria yllätyksiä ei kuitenkaan ilmennyt kysymyssisällöissä, mutta kysymysmuodot olivat hyvin monipuolisia. Ainoa ”puuttuva” kysymystyyppi oli monivalinta, jossa olisi useampi kuin yksi oikea vaihtoehto.
Koe koostui kolmesta osiosta: kaikille yhteisestä biologiasta (kysymykset 1-45) sekä valinnaisista osioista kemia (kysymykset 46-67) ja psykologia (kysymykset 68-89). Kaikki kysymykset olivat monivalintatehtäviä, joilla oli juokseva numerointi läpi kokeen. Kysymystyypit ja pisteytykset kuitenkin vaihtelivat osioittain, myös yhden aineen sisällä. Pisteytyksen perussääntö oli, että oikeasta vastauksesta saa tietyn määrän pisteitä (kysymystyypistä riippuen 0,5-2p), väärästä menettää puolet oikean vastauksen pisteistä (eli 0,25-1p) ja vastaamatta jättämisestä tulee 0p.
Pääosin kysymykset olivat yksiselitteisiä, eikä kokeeseen ollut rakennettu tahallisen vaikeita kompakysymyksiä. Osa kysymyksistä oli kuitenkin laadittu niin, neljästä vaihtoehdosta kaksi voi sulkea melko helposti pois, mutta viimeisten kahden hyvän vaihtoehdon väliltä joutui harkitsemaan tarkkaan. Näin esim. psykologian kysymykset 87 ja 89. Haastavuutta tuli lisäksi kokeen monipuolisuudesta: kysymykset käsittelivät kattavasti kaikkia valintakoevaatimuksissa ilmoitettuja kursseja, joten mitään osa-aluetta ei sopinut jättää ”vähemmälle opiskelulle”. Tärkeää oli tuntea keskeisiä termejä, ilmiöitä ja teorioita kustakin oppiaineesta.
Biologian kohdalla kysymykset 1-10 ja 37-45 olivat tavanomaisia monivalintoja: neljä vaihtoehtoa, yksi oikea vastaus. Kysymykset 11-36 olivat oikein–väärin-väittämiä. Aiheiltaan kysymykset koskivat mm. solutason toimintaa, genetiikkaa sekä ihmisen elimistöä ja elimiä.
Kemian kysymykset 46-67 olivat monipuolisia neljän vaihtoehdon monivalintoja, joissa oli yksi oikea vastaus. Kysymyksissä piti tunnistaa kemian termejä, tulkita rakennekaavoja, tunnistaa aineiden ominaisuuksia sekä suorittaa laskuja. Laskutehtävissä oikea ratkaisu piti valita annetuista vaihtoehdoista, itse laskusuoritusta ei tarvinnut merkitä. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä ja Avogadron vakio oli annettu kokeessa.
Psykologian tehtävät 68-83 olivat
oikein–väärin-väittämiä. Kysymyksissä 84-89 oli annettu lyhyt aineisto
(tekstikappale tai kuvaaja), jonka perusteella vastattiin monivalintoihin (4
vaihtoehtoa, 1 oikein). Aineistotehtävissä piti tunnistaa kuvattu ilmiö, esim.
kysymyksien 85-87 aineistossa potilaan oirekuvaus piti tunnistaa
ahdistuneisuushäiriöksi ja kysymyksien 88-89 kuvaaja älykkyysosamäärän
normaalijakaumaksi. Kysymykset käsittelivät kattavasti lukiokurssien keskeisiä
sisältöjä psykologista tutkimusmenetelmistä ja kasvatuspsykologian teorioista
ihmisen kognitiivisiin toimintoihin ja mielenterveyteen. Valitut aineistot olivat
tunnistettavissa ja tulkittavissa suhteellisen hyvin. Kysymyksien
taustamateriaalina oli käytetty kahta lukiokirjasarjaa, Mielen maailmaa (WSOY)
ja PS Lukion psykologiaa (Otava).
Analyysin on tehnyt valmennuskurssin psykologian opettaja, joten analyysissa painottuu psykologian osio, ja biologian ja kemian osiot on arvioitu yleisemmällä tasolla
Tarvitsetko neuvoa? +358 9 2727 130 (ark. 09-16) tai sivuston chat-palvelu.