Valintakoetietoja

VAKAVAssa mukana oleviin koulutuksiin haetaan yliopistojen yhteishaussa.

Kasvatustieteiden opiskelu

Kasvatustieteiden keskeisenä tutkimuskohteena on ihmisen kasvu, kehitys ja oppiminen. Näitä tarkastellaan monelaisten metodien avulla ja eri näkökulmista. Konkreettisia tutkimuskohteita voivat olla esimerkiksi erilaiset kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, oppiminen eri ikäkausina, tai vaikkapa eri maiden kasvatus- ja koulutusjärjestelmät.

Kasvatustieteellisten alojen opiskelu avaa ovia moniin mielenkiintoisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Kasvatustieteiden koulutuksesta valmistuvat voivat voi sijoittua esimerkiksi koulutuksen suunnittelun ja hallinnon tehtäviin, henkilöstön ja organisaatioiden kehittämis- ja koulutustehtäviin sekä henkilöstöhallintoon. Myös luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutukset antavat opetukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvien tehtävien lisäksi valmiuksia myös muihin kasvatusalan asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.


Mikä VAKAVA?

VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, jossa on mukana useita yliopistoja ja koulutusohjelmia. VAKAVA-koulutuksissa on yhteinen kirjallinen valintakoe, joka on sama kaikissa koulutuksissa. VAKAVA-kokeen valintakoevaatimuksena on maaliskuussa julkaistava artikkelikokoelma.

Kirjallisen valintakokeen lisäksi osaan koulutuksista on myös soveltuvuuskoe, johon hakijat kutsutaan VAKAVA-kokeen pistemäärän ja hakutoiveen perusteella. Soveltuvuuskokeissa on yliopistokohtaisia eroja, ja ne järjestetään muista yliopistoista riippumatta. Hakija voi saada kutsun useamman yliopiston soveltuvuuskokeeseen. Tästä poikkeuksena ovat luokanopettajan ja lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutukset, joihin hakevat voivat saada kutsun vain yhteen alan koulutusyksiköistä.

VAKAVA-yhteistyössä vuonna 2019 mukana olevat yliopistot ja koulutukset voit katsoa täältä.


Valintakoekirjallisuus

Kirjallinen VAKAVA-kokeen 1. vaihe perustuu vuosittain vaihtuvaan Samalta viivalta -artikkelikokoelmaan ja kokeessa jaettavaan aineistoon. Artikkelikokoelma julkaistaan VAKAVAn verkkosivuilla (https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/vakava) 29.3.2019. 

Kokoelman artikkeleissa käsitellään erilaisia kasvatustieteiden näkökulmasta kiinnostavia ilmiöitä. Artikkelit sisältävät usein runsaasti teoreettisiä käsitteitä ja niissä tarkastellaan erilaisia tapoja tehdä kasvatustieteellistä tutkimusta. Tieteelliset artikkelit siis ilmentävät monipuolisesti tutkimusmetodeita, joita voidaan käyttää kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Tärkeitä päivämääriä


  • Yhteishaku 20.3. - 3.4.2019
  • Valintakoevaatimuksena olevan artikkelikokoelman julkaisu 29.3.2019
  • Kirjallinen VAKAVA-koe to 25.4.2019 klo 13 - 16

Valintaperusteet

VAKAVAssa mukana oleviin koulutuksiin valitaan opiskelijoita sekä yo-todistuksesta saatavien alkupisteiden ja valintakoemenestyksen että pelkkien valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.

Alkupisteet vaihtelevat yliopistoittain. Tarkista yo- tai muusta todistuksesta annettavat alkupisteet hakukohteen omilta verkkosivuilta!

Kokeen erityispiirteitä

Vuonna 2018 koe koostui 30 monivalinta- ja väittämätehtävästä, joissa oli useita alakohtia. Tehtävistä saatavien pisteiden määrä vaihteli. Vääristä vastauksista hakija menetti pisteitä. Aikaa kokeen tekemiseen oli kolme tuntia. VAKAVA-kokeen tehtävät ovat olleet vuosi vuodelta soveltavampia, joten ennakkoaineisto ja sen sisältö on hallittava erittäin hyvin, jotta kokeessa menestyy. Lisäksi kokeessa jaettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa lisäaineistona tieteellinen artikkeli, johon lähes kolmasosa kokeen kysymyksistä perustui.

Joidenkin koulutusohjelmien (esimerkiksi luokan- ja lastentarhanopettajien koulutukset) valintaprosessiin kuuluu lisäksi toinen vaihe, jossa mitataan henkilön soveltuvuutta alalle. Soveltuvuuskokeiden sisällöt vaihtelevat yliopistoittain ja koulutusohjelmittain, mutta pääsääntöisesti niissä vaaditaan esiintymis- ja argumentointitaitoja, kykyä toimia ryhmätyö- tai haastattelutilanteissa sekä kykyä osoittaa motivaationsa opiskella kasvatustieteitä.