Eximian blogi

Jasmin Välimäki
Elokuun alussa minua kohtasivat uudet haasteet, kun aloitin lääketieteen, biologian ja DI-alojen kurssipäällikkönä. Matematiikan ja biologian opettajana olin innoissani näistä aloista ja siitä, että pääsen soveltamaan osaamistani uudessa tehtävässä. Eximia oli minulle työnantajana jo ennestään tuttu, sillä olin toiminut biologian valmennuskurssiopettajana Kotkassa muutamaa vuotta aiemmin. Kurssipäällikön tehtävä oli kuitenkin hyvin erilainen ja aloittaessani en edes tiennyt, mitä kaikkea tehtäviin voisi ylipäätään kuulua.

Muutama viikko aloitukseni jälkeen pyörähtivätkin jo matematiikan abikurssit osaltani käyntiin. Onneksi kokeneet ja asiantuntevat opettajat Toni ja Karoliina tunsivat kurssien käytänteet ja tekivät omasta työstäni helppoa. Vaikka kevään valintakokeisiin oli vielä runsaasti aikaa, orientoituminen niihin tuli aloittaa heti. Suuri haaste aiempiin vuosiin verrattuna oli tieto siitä, että lääketieteen valintakokeessa saisi ainoastaan käyttää nelilaskinta. Ajatukset alkoivat pyöriä heti päässä, että mitäköhän tämä käytännössä tarkoittaa. Ensimmäisen kuukauden jälkeen minulle oli muodostunut vahva kuva siitä, että lääketieteen opettajamme tulevat kyllä selviämään tästä haasteesta ja soveltamaan opetustaan siten, että kurssilaisemme onnistuvat myös uudenlaisilla vaatimuksilla.

Parasta kurssipäällikön tehtävässä onkin mielestäni se, että pääsee työskentelemään asiantuntevien ihmisten kanssa tehden töitä yhteisen tavoitteen eteen – miten saada mahdollisimman moni kurssilainen onnistumaan ja saavuttamaan omat tavoitteensa. Opettajien lisäksi suurena voimavarana ovatkin toimineet toimiston muu henkilökunta. Vahva osaaminen ja mukava yhteishenki ovat auttaneet ensimmäisinä kuukausina työhön perehtymiseen ja oman asiantuntijuuden kehittymiseen.

Oppiminen jatkuu edelleen ja odotan innolla tulevaa kevättä!

Lumisin terveisin
Jasmin
kurssipäällikkö

Kommentoi juttua

Matti Staudinger

Ensikertalaiskiintiöt tulivat käyttöön laajamittaisesti ensimmäisen kerran kevään 2016 valinnassa. Ensikertalaiskiintiön tavoitteenahan on ollut parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaa. Asiaa valmisteltiin usean vuoden ajan ja nyt pitäisi arvioida oliko muutoksella haluttuja vaikutuksia.

Mikä on ensikertalaiskiintiö?

Opintopolku.fi palvelussa lukee kiintiöstä seuraavaa:

Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

  • et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
  • et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Et ole ensikertalainen

  • jos olet jo suorittanut suomalaisen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon tai
  • olet ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta suomalaisessa korkeakoulussa.

Eli vaikkapa vuonna 2011 opintonsa aloittanut, uutta opiskelupaikkaa hakeva on ensikertalainen, kunhan ei ole suorittanut tutkintoa.

Oliko ensikertalaisuudesta hyötyä kevään 2016 valinnassa?

Yleisesti ottaen Helsingin yliopistolla oli varattu 50 – 80 % aloituspaikoista ensikertalaisille. Kyseessä on vähimmäiskiintiö eli enemmänkin voidaan ottaa ensikertalaisia.

Asia selviää tarkastelemalla tilastoja:


Hyötyä on voinut olla, mikäli toteutunut ensikertalaisten osuus on ollut pienempi tai noin sama kuin kiintiön osuus. Näitä ovat olleet humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, valtiotieteellinen ja teologinen tiedekunta. Farmasian tiedekuntaan hakiessa farmaseutin koulutukseen on ollut 70 % kiintiö ja proviisorin koulutukseen 50 % kiintiö. Aloituspaikkojen mukaan laskettu kokonaiskiintiö on 67 %. Valitettavasti yliopisto ei ole julkaissut kuin kokonaisprosentin tiedekuntaan. Näin ollen voidaan vain arvioida, että ainakaan suurta vaikutusta ei ole ollut.

Humanistiseen tiedekuntaan on otettu vähemmän ensikertalaisia kuin on ollut kiintiön koko. Sisäänpääsytilastoja ei ole blogia kirjoitettaessa julkaistu, mutta hyvä arvaus sille syylle on se, ettei tarpeeksi ensikertalaisia hakijoita ole täyttänyt kokeen osiokohtaisia minimipistevaatimuksia. Jos edellä mainittu oletus pätee, niin ensikertalaisuudesta on ollut merkittävää hyötyä hakemisessa. Tilanne on vastaava matemaattis-luonnontieteelliseen ja teologiseen tiedekuntaan. Näissä tapauksissa ensikertalaisista ei ole löytynyt tarpeeksi hakijoita, jotka olisivat pystyneet minimisuoritukseen. Kysymys herää, onko näille aloille saatu soveltuvimmat ja motivoituneimmat hakijat?

Valtiotieteellinen tiedekunta on ainoa, jossa tilanne vaikuttaa halutulta. Ensikertalaisia on ollut n. 75 % hakijoista ja opiskelupaikan saaneita on juurikin tuo kiintiön suuruinen n. 70 %. Näin ollen varteenotettavia ensikertalaisia on ollut kiintiön suuruuteen nähden tarpeeksi.

Loppuun voisi sanoa, että erityisesti humanistiseen, matemaattis-luonnontieteelliseen ja teologiseen tiedekuntaan hakiessa ensikertalaisuudesta on ollut hyötyä. Näissäkin on varmasti tiedekuntakohtaisia eroja, mutta tällä hetkellä julkaistujen tilastojen perusteella niihin ei vielä päästä käsiksi. Toivottavasti tarkempia tilastoja julkaistaan ja näin ollen päästäisiin sukeltamaan aiheeseen vielä hieman syvemmälle.

Talvisin terveisin,

Matti

Kommentoi juttua

Tie ravitsemusterapeutiksi uudistuu

Julkaistu 28.10.2016 — Kirjoittaja Terhi Aalto

Terhi Aalto

Lisääntyvä mielenkiinto terveellisiin elämäntapoihin ja ravitsemukseen ovat kiihdyttäneet kilpailua myös ravitsemustieteen opiskelupaikoissa. Aiemmin ravitsemustiedettä on voinut opiskella pääaineena kahdessa yliopistossa Suomessa, Helsingissä ja Kuopiossa. Kuitenkin ravitsemusterapeutiksi on ollut ja tulee olemaan mahdollista pätevöityä vain Itä-Suomen yliopistosta. Nyt keväälle 2017 Helsingin yliopistoon tulee hakukohteeksi vain Elintarviketieteet, joiden puitteissa voi mahdollisesti opiskella myös ravitsemustieteitä, mutta suoraan ravitsemustieteisiin ei näillä näkymin ole mahdollista hakea.

Itä-Suomen yliopisto on jo julkaissut uudet valintakoevaatimukset keväälle 2017: Valintakokeessa on nyt osattava lukion biologiaa ja kemiaa sekä tutustuttava jo ravitsemustieteiden yliopistotasoiseen oppikirjaan. Aiemmin valintakokeissa on saanut valita, vastaako biologian kysymysten lisäksi psykologian vai kemian kysymyksiin. Nyt käytännössä valinta on tehty jo hakijoiden puolesta ja Itä-Suomen yliopistolta toivotaan, että kaikki opintonsa aloittavat omaavat hyvät perusteet lukion biologiasta ja kemiasta, mutta ovat myös perehtynyt soveltavampaan ravitsemustieteeseen. Tällä uudistuksella pyritään edistämään sitä, että sisään pääsevät opiskelijat ovat lähtökohtaiseksi erittäin kiinnostuneita juuri ravitsemustieteistä.

Monelle useampaan kertaan hakeneelle, tai lukion kirjoitettavat oppiaineet aiemmin valinneelle tämä uudistus voi tuntua raskaalta, jos on suunnitellut panostavansa esimerkiksi lukion biologiaan ja psykologiaan kemian sijaan. On kuitenkin helpottavaa, että valintakoevaatimukset on julkaistu jo näin aikaisin, jonka vuoksi voit aloittaa valmentautumisen ravitsemustieteen valintakokeisiin heti!

Mitä pitää osata?

-Biologian osuus (25% kokeen pisteistä) Lukion kurssit BI2, BI4 ja BI5. Aiheet kursseissa on Solu ja perinnöllisyys, Ihmisen biologia ja Bioteknologia.
-Kemian osuus (25% kokeen pisteistä) Lukion kurssit KE1-KE5. Aiheet kursseissa on Ihmisen ja elinympäristön kemia, Kemian mikromaailma, Reaktiot ja energia, Metallit ja materiaalit sekä Reaktiot ja tasapaino.
-Ravitsemustieteen osuus (50 % kokeen pisteistä) Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) Ravitsemustiede, Kustannus Oy Duodecim, uusin painos, kappaleet 1-15, s. 16-263.

Miten onnistua kokeessa?

-Valmistaudu mahdollisimman hyvin. Koe tulee olemaan uusi kaikille hakijoille, eikä kokemuksia uudenlaisesta kokeesta ole kellään. Ainoa, mitä voit tehdä, on opetella ja ymmärtää keskeisimmät asiat mahdollisimman hyvin, jotta olet valmistautunut vastaamaan monipuolisiin tehtäviin valintakokeessa. Huom. Myös tehtävätyypit voivat hyvin vaihtua, eivätkä välttämättä ole enää vain väittämiä ja monivalintoja.
-Aikatauluta valintakoekirjallisuuden opiskeleminen. Pohdi, mitkä aineet ja ainealueet ovat vahvuuksiasi, kertaa näitä ja panosta sitten sinulle haastavimpiin aiheisiin.
-Aloita jo nyt tutustuminen uuteen Ravitsemustiede-kirjaan! Yksityiskohtainen ja soveltava tieto ravitsemusfysiologiasta ottaa aikansa, ennen kuin tunnet, että olet varma osaamisestasi.
-Mikäli koet, että tarvitset apua opiskelussa, olemme sinua varten. Olemme suunnitelleet kurssin, jossa kerrataan kaikki valintakokeen osa-alueet, jotta saisit mahdollisimman hyvät valmiudet onnistua elämäsi kokeessa. Katso tarkemmat tiedot  http://www.fi/f/415GWXnyf

Mukavaa syksyä ja tsemppiä opiskeluun toivottaa,

Ravitsemustieteen kurssipäällikkö Terhi

Kommentoi juttua

Ihana syksy!

Julkaistu 17.10.2016 — Kirjoittaja Juulia Lehtonen

Juulia Lehtonen

Aivan ensimmäiseksi: suuri onnittelu kaikille tänä syksynä opiskelupaikan saaneille! Olette tehneet valtavan työn, joka palkittiin unelmien opiskelupaikalla. Olette sen ansainneet, nauttikaa ensimmäisestä opiskeluvuodestanne ja tehkää siitä ikimuistoinen. Ottakaa kaikki irti opiskelun tuomasta vapaudesta ja muistakaa samalla kantaa vastuu omasta tekemisestänne ja päätöksistänne. Älkää heittäkö tätä ainutlaatuista mahdollisuutta hukkaan, vaan muistakaa kaiken uuden ja ihmeellisen keskellä, että opiskelette itseänne ja tulevaisuuttanne varten. Nyt luodaan pohja monen vuoden opinnoille ja tulevaisuuden ammattitaidolle. Hauskanpito on silti enemmän kuin sallittua, yleensä juuri ne ensimmäiset opiskeluvuodet ovat juuri niitä hauskimpia!

Syyslukukauden ollessa jo lähes puolessa välissä monet ovat varmasti jo luoneet omat ystäväporukkansa ja opiskeluun liittyvät rutiininsa. Uusi vaihe elämässä on alkanut. Monet, minut mukaan lukien, yllätti se, että pänttääminen ja opiskelu eivät päättyneetkään siihen, kun opiskelupaikka oli lunastettu. Siitä se luonnollisesti vasta alkoi. Ensimmäinen vuosi kauppatieteiden opinnoissani oli pitkälti yliopiston käytöntöihin ja uusiin ihmisiin tutustumista, oman paikan sekä opintojen, työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon etsimistä ja lopulta löytämistä. Seuraavat vuodet rullasivat omalla painollaan ja opintopisteet karttuivat kurssi kerrallaan.

Nyt, lähes 300 opintopistettä myöhemmin ja gradua kirjoittaessani olen monesti miettinyt, mitä tästä lähes viidestä vuodesta on jäänyt käteen. Tärkeitä ystäviä, hienoja muistoja ja uskon, että myös uusi tapa ajatella, käsitellä ja ymmärtää asioita. Yksikään vuosi ei ole ollut samanlainen. Jokaista vuotta on leimannut oma projektinsa, kuten opintojen aloittaminen, vaihto ja kandiksi valmistuminen... Aloitin tämänkin yliopistosyksyn täynnä intoa ja odotuksia tulevasta lukuvuodesta. Erityisen tästä vuodesta tekee gradun kirjoittaminen ja opintojen viimeistely. Missä vaiheessa opintosi ovatkaan,

Opiskelun iloa!

Juulia

Kommentoi juttua

Kaksi viikkoa valintakokeisiin

Julkaistu 10.5.2016 — Kirjoittaja Juulia Lehtonen

Juulia Lehtonen

Kesä lähestyy hurjaa vauhtia, samoin valintakokeet. Kun aikaa on kokeisiin enää (useilla reippaasti) alle kuukausi ja suuret linjat on jo opittu, on nyt aika kerrata sekä palauttaa ja painaa mieleen pienimmätkin yksityiskohdat, laskukaavat ja listat. Takana on usean kuukauden työ, joka on nyt aika viimeistellä. Tässä vinkkejä viimeisille viikoille, valintakoetilaisuuteen ja valintakokeiden jälkeiseen aikaan.

Kaksi viikkoa valintakokeisiin:

-Kertaa, palauta mieleen, varmista että osaat. Tiedät, että osaat. Nyt sinun tulee enää tehdä asia itsellesi selväksi. Tässä vaiheessa itsevarmuus on kaikki kaikessa. Kertaa erityisesti ne asiat, jotka ovat olleet sinulle vaikeimpia ja vakuuta itsesi omasta osaamisestasi.

-Vaikka tiedät, että osaat niin älä päästä itseäsi liian helpolla. Sinulla on silti edelleen kaksi kokonaista viikkoa aikaa, miksi antaisit sen muille etumatkaa etkä käyttäisi sitä tehokkaasti kun tiedät, että sinulla on mahdollisuus olla vieläkin parempi ja varmempi? Tee näistä viikoista ne omalta osaltasi ratkaisevat ja purista itsestä vielä viimeiset mehut.

-Älä kuuntele muita. Pahin virhe mitä voit tässä kohtaa tehdä on verrata itseäsi ja omaa urakkaasi muihin. Se, mitä sinä olet tehnyt, on ollut sinulle paras tapa oppia, älä kyseenalaista sitä.

-Varmista kaikki valintakoepäivän yksityiskohdat. Tarkista kokeen paikka, aika ja kesto sekä kertaa aamun aikataulu, koska lähdet kotoa, millä pääset paikalle, osta juna- ja linja-autoliput, ja varmista välineet mitä tarvitset, kuten kirjoitusvälineet ja laskin. Jos koepaikka on kaukana kotoasi, mieti voisitko mennä lähemmäksi esimerkiksi tutulle yöksi. Näin saat vältettyä ylimääräisen stressin ja huolen tärkeänä aamuna.

Valintakoepäivänä:

-Herää hyvissä ajoin, mutta älä huolehdi jos olet nukkunut huonosti. Yhdet huonot yöunet eivät pilaa monen kuukauden työtä. Tee omat normaalit aamurutiinisi, syö hyvin, selaile vielä kirjoja, jos siltä tuntuu. Älä kuitenkaan lähde paniikkilukemiseen, siitä ei ole mitään hyötyä. Laita mukavat vaatteet päälle ja varmista vielä, että kaikki tarpeellinen on matkassa. Juttele vielä tärkeiden ihmisten kanssa, he saavat sinut rentoutumaan ja heiltä saat myös viimeiset tsempit.

-Kun saat kokeen eteesi, vedä syvään henkeä ja selaa koe läpi. Vaikka se vaikuttaisi vaikealta, älä hermostu. Usein kun tehtäviin tutustuu tarkemmin, huomaa etteivät ne oikeasti olleetkaan niin vaikeita. Tuttua asiaa erilailla ilmaistuna. Tee rauhassa tehtävä kerrallaan ja jos tunnet jumittuvasi johonkin tehtävään, siirry rauhassa seuraavaan. Kun olet saanut helpot tehtävät valmiiksi, palaa takaisin vaikeampiin. Näin pääset etenemään ja mieleesi saattaa palautua tärkeitä asioita. Muista seurata ajan kulkua jo ensimmäisestä tehtävästä alkaen.

Kokeen jälkeen:

-Huokaise helpotuksesta, tuuleta ja onnittele itseäsi. Olet tehnyt valtavan urakan ja nyt on aika nauttia. Ja odottaa. Ennen tulosten saapumista on hyvää aikaa uida, ottaa aurinkoa, nähdä kavereita ja nauttia kesästä. Älä tee turhia spekulaatioita, ne eivät muuta tulosta suuntaan eikä toiseen.

Paljon onnea ja ennen kaikkea osaamista valintakoepäivään, pitäkää pää kylmänä ja luottakaa itseenne!

Aurinkoisin terveisin,

Juulia

Kommentoi juttua

Juulia Lehtonen

Kesätöiden haku on juuri nyt kuumimmillaan. Töiden tekeminen korkeakouluopintojen ohessa on hyvin yleistä, monille välttämätöntä ja useimmissa tapauksissa suositeltua. Jotkut käyvät töissä ympärivuotisesti, toisille kesä saattaa olla ainoa työrupeama. Monien, etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden, tutkintoon myös kuuluu pakollinen työharjoittelu. Meillä Tampereen kauppatieteilijöillä harjoittelu on vapaaehtoinen, mutta suositeltu tapa hankkia kokemusta oman alan töistä. Työharjoittelut voivat olla palkattomia tai niistä voi saada matalampaa, samanlaista tai jopa korkeampaa palkkaa kuin ns. tavallisesta kesätyöstä, työtehtävästä, omasta kokemuksesta ja yrityksestä tietenkin riippuen. Työharjoittelu, jota kutsutaan myös usein nimellä trainee, vaihtelee usein myös pituudeltaan. Se voi olla kesän mittainen pätkä, koko lukukauden tai -vuoden mittainen rupeama tai mitä tahansa siltä väliltä. Parhaimmillaan työharjoittelu voi olla kokemuksen lisäksi ponnahduslauta vakituiseen työsuhteeseen.

Jotkut tekevät töitä opintojen ehdoilla, toiset opiskelevat töiden ohessa. Opiskeluaikana hankittu työkokemus on arvokasta ja rakennetut verkostot ja suhteet lopullisesti työelämään siirryttäessä kultaakin kalliimpia. Kuten jo kesätyöpaikkoja hakiessa usein huomaa, kilpailu on kovaa. Työkokemus ja suosittelijat ovat niitä, joiden avulla on mahdollista erottautua edukseen. Jokainen työ on tärkeää hoitaa kunnialla ja rima reippaasti ylittäen, jo ihan itsensä työnlaadun ja lopputuloksen kannalta, mutta ikinä ei voi tietää mitä mahdollisuuksia ne jatkossa poikivat. Mukava kesätyö voi olla alku pitkälle uralle kiinnostavassa, kansainvälisessä yrityksessä tai palkaton työharjoittelu mahdollisuus tulla löydetyksi nousussa olevan start-upin kunnianhimoiseen tiimiin.

Omalla kohdallani osa-aikainen työskentely opintojen ohessa on toiminut paremmin kuin hyvin. Olen halunnut keskittyä täysillä opintoihini, joten täysipäiväisesti olen työskennellyt tähän asti vain kesäisin. Yliopisto-opiskelu on hyvin vapaata, kuten olen jo aiemmin kertonut ja vastuu niissä edistymisessä on täysin itsellä. Omalle vastuulle jää myös päätös siitä, tekeekö töitä opintojen ehdoilla vai opiskeleeko kun työltä jää aikaa. Toiset haluavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, oli kyseessä sitten työ tai opinnot, kun toisilla ei tuota ongelmaa tehdä lähes täyttä työviikkoa samalla kun suorittaa opintoja. Valintoja kannattaa punnita monelta kantilta, yhtä oikeaa ratkaisua työn ja opintojen tasapainottamiseen ei ole.

Onnea kesätöiden hakuun, tarttukaa rohkeasti uusiin haasteisiin ja nauttikaa kevään tuomasta energiasta!

Kevätterveisin,

Juulia Lehtonen

Kommentoi juttua

Vaihtoon!

Julkaistu 8.3.2016 — Kirjoittaja Juulia Lehtonen

Juulia Lehtonen

Sveitsi, Espanja, Ranska, USA, Kiina, Indonesia... Tässä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni maita, joissa minä tai opiskelukaverini olemme olleet suorittamassa vaihto-opiskelujamme. Jokainen, itseni mukaan lukien, on palannut vaihdosta täysin uuteen kotikaupunkiinsa ihastuneena, koska vain valmiina palaamaan. Vaihdossa ollessa uuden maan, sen kulttuurin ja ihmiset, pääsee kokemaan ainutlaatuisella tavalla, lähietäisyydeltä ja parhaassa tapauksessa sisäpiirissä. Toisin kuin lomailija, vaihtari elää arkeaan uudessa kaupungissa, jolloin kokemus on usein syvempi ja kokonaisvaltaisempi. Paikallisia tapoja ja käytäntöjä ei usein enää muutaman viikon jälkeen ihmettele, vaan niistä tulee osa omia rutiineja. Yleensä ilmat ovat lämpimämpiä, ihmiset ystävällisempiä ja hintataso alhaisempi. Kaikki on siis paremmin kuin kotimaassa ja uskon, että positiiviseen kokemukseen vaikuttaa vahvasti myös oma asenne, halu tehdä vaihdosta jotakin, mitä kylmään ja kalliiseen Suomeen palatessa voi kaiholla muistella.

Vapaus, uudet ystävät ja matkustelu ovat asioita, jotka ovat jääneet päällimmäisenä monen vaihdosta palanneen mieleen. Vaikka itse Balilla vaihdossa ollessani opiskelimme melko tiiviilläkin tahdilla, oli vapauden tunne jotakin mitä Suomessa on mahdotonta enää saada. Asuimme keskellä paratiisia, koulun jälkeen oli mahdollisuus lähteä surffaamaan tai jäädä omalle uima-altaalle lukemaan, eivätkä arjen rutiinit alhaisen hintatason vuoksi painaneet. Koko Aasia oli lähellä ja lentäminen edullista (vrt. Suomi). Ihmiset olivat avoimia ja iloisia. Paikallinen ruoka oli taivaallista, terveellistä ja maukasta ja mikä parasta, niin edullista, että ulkona syöminen oli edullisempaa kuin itse kokkaaminen.

Vaikka balilainen elämä on hyvin erilaista kuin länsimaalainen, ehdimme neljän kuukauden aikana näkemään paikallisten arkea, kokemaan kulttuuria ja oppimaan kieltä. Kokemus avasi silmiä ja opetti jotakin sellaista, mitä koulunpenkillä ei voi kokea. Olen kiitollinen saamastani mahdollisuudesta ja kuten sanottu, lähtisin koska vain uudestaan. Vaikka vaihtoon lähteminen voi tuntua työläältä paperisotineen ja käytännön järjestelyineen, voin luvata sen olevan kaiken vaivan arvoinen. Ihmiset odottavat ja kotiin palatessani tuntui, etten olisi ollut lomamatkaa kauempaa pois. Järjestäkää asiat niin, että kotiin on helppo palata ja lähtekää avoimin mielin, ilman odotuksia. Jokainen vaihto on erilainen, tee siitä sinun näköisesi!

Kevätterveisin,

Juulia

Kommentoi juttua

Sounds like a plan!

Julkaistu 11.2.2016 — Kirjoittaja Juulia Lehtonen

Juulia Lehtonen

Yliopiston lukusalit täyttyvät vieraista naamoista, kirjaston viimeiseen pöytään näyttää joku muuttaneen asumaan ja parhaasta kaverista ei ole kuulunut edes WhatsApp-viestin vertaa sitten viikonlopun. Selviä alkukevään merkkejä, pelottavan motivoituneet valintakokeisiin valmistautujat. Jotkut ovat tietysti projektinsa jo aloittaneet kuukausia sitten, jotkut jatkavat sitä mihin viime keväänä jäivät ja jollakin ajatus ei ole vielä käynyt mielessäkään. Päämäärä on kuitenkin kaikilla sama, saada unelmien opiskelupaikka. Alku saattaa olla tahmeaa: urakka tuntuu valtavalta, aloittaminen on vaikeaa tai vapaapäivät eivät tunnu vapaapäiviltä kun pieni ääni takaraivossa syyllistää siitä, ettei ole kirjojen ääressä. Älkää pelästykö, nämä ovat täysin normaaleja tuntemuksia ja ennen kaikkea, esteet on tehty ylitettäviksi.

Vinkkini teille on ohje, jota ei voi koskaan korostaa liikaa: suunnitelkaa ja kirjatkaa suunnitelma ylös. Lukusuunnitelman avulla on helppo aloittaa sekä hahmottaa edessä oleva työmäärä ja sen vaatima aika. Ja mikä tärkeintä, laittakaa suunnitelma esille ja noudattakaa sitä! Kun olet noudattanut suunnitelmaa, voit hyvällä omalla tunnolla nauttia myös siihen merkitsemistäsi vapaista, kuten harrastuksista ja kaverien näkemisestä.

Lukusuunnitelma voi kaikessa yksinkertaisuudessaan ja toimivuudessaan olla tuntikohtainen lukujärjestys, johon on merkattu opiskeltavien asioiden lisäksi ruokailut, tauot, harrastukset ja vapaat. Itse merkkasin jokaisen lukupäivän alkavaksi edellisen päivän asioiden kertaamisella. Ennen kirjastolle menemistä harrastin usein liikuntaa ja ruokailut olivat tasaisesti parin tunnin välein. Tauoilla pyrin käymään aina edes pikaisesti ulkona. Viikonloput olivat alkuun vapaita, mutta kokeiden lähestyessä halusin myös hyödyntää ne opiskeluun. Opiskelutilanteesta kannattaa tehdä mahdollisimman miellyttävän, valitkaa rauhallinen paikka, jossa on hyvä ilma, ergonomia ja tunnelma. Opiskelkaa kotona, jos se tuntuu oikealle, menkää kirjastoon, jos kotona ette pysty keskittymään. Laittakaa mukavat vaatteet, ottakaa viereen vesipullo ja pientä naposteltavaa. Huolehtikaa, että välineet ovat kunnossa, kivalla viholla ja kynillä voi motivoida itseä. Sulkekaa puhelimet ja päättäkää, että vain tauolla saatte katsoa sitä.

Vaikka valintakokeisin valmistautuminen tuntuu monesta varmasti tämän hetken tärkeimmälle asialle, muistakaa myös huolehtia niin fyysisestä kuin henkisestäkin terveydestänne. Nukkukaa, syökää hyvin, liikkukaa ulkona ja viettäkää aikaa teille tärkeiden ihmisten kanssa. Tsemppiä kaikille urakkaanne, you can do it! Ja hei, vinkit on suunnattu yhtälailla myös abeille!

Terveisin,

Juulia

Kommentoi juttua

Laskeutuminen arkeen ja rutiineihin

Julkaistu 28.1.2016 — Kirjoittaja Juulia Lehtonen

Juulia Lehtonen

Täällä taas!

Ja reipasta alkanutta vuotta 2016! Tammikuu alkaa olla lopuillaan ja kevätlukukausi rutiineineen sekä opintoineen on jo hyvässä vauhdissa. Toivottavasti, ainakin suurimmalla osalla teistä. Itse vietin unohtumattoman joululoman Aasiassa ja myös unohtumattoman kotiinpaluun vatsataudissa. Laskeutuminen arkeen ei siis ollut kovin pehmeä. Lomalta palaaminen koulunpenkille ei ole ikinä helppoa, eikä sitä ainakaan helpota viikon sairasloma. Mitä pidemmälle rutiineihin ja kouluun palaaminen venyy, sitä vaikeampaa arjesta on saada kiinni. Vaikka olisit jo fyysisesti palannut arkeen, voi mieli silti olla vielä lomalla. Jos jollakin muullakin on ollut samanlaisia ”käynnistymisvaikeuksia”, tässä muutamia hyväksi havaittuja vinkkejä koneiston uudelleen käynnistämiseen:

1. Ota itseäsi niskasta kiinni. Arkeen paluu alkaa sen tosiasian hyväksymisellä, että loma on ohitse ja vaihtoehtoja on yksi: ryhdistäytyminen. Jotta voi taas lomailla, pitää tehdä töitä. Lisäksi, velvollisuudet odottavat. Kukaan muu ei voi tehdä päätöstä puolestasi.

2. Selvitä missä mennään. Päätöksenteon jälkeen on konkreettisten toimien vuoro. Itselleni kalenterin ja sähköpostien esiin kaivaminen ovat arkeen paluu rituaaleja. Kun ne on avattu, ei niitä voi enää vältellä. Menojen ja lukujärjestyksen kirjaaminen kalenteriin tekee niistä todellisia ja asiat ovat hallinnassasi. Kirjaa ylös asiat, mitä pitää tehdä.

3. Lähde ulos. Vaikka on mukavaa, että viihdyt kotona, myös sieltä poistuminen tekee hyvää. Lähde luistelemaan, hiihtämään, laskettelemaan, lumikenkäilemään tai kävelemään. Muiden ihmisten näkeminen innostaa ja antaa voimaa. Lisäksi ulkoilu virkistää, piristää ja sopivasti myös väsyttää. Päivällä jaksat keskittyä opiskeluun ja illalla tulee uni.

4. Syö hyvin. Säännölliset ateriat rytmittävät mukavasti päiviä ja pitävät verensokerin tasaisena. Aivot tarvitsevat ravintoa pystyäkseen ottamaan uutta tietoa vastaan. Lisäksi ateriat ovat parhaimmillaan sosiaalisia tapahtumia tai pieniä, mutta tärkeitä hetkiä itselle.

5. Nauti! Lukio- ja opiskeluaika ovat hieno, tapahtumarikas vaihe elämässäsi. Lisäksi, mikä hienointa, sinulla on nyt elämäsi tilaisuus opiskella ja oppia lisää. Joten eiköhän oteta kaikki irti tästä mahdollisuudesta ja nautita elämästä!

Talviterkuin,

Juulia

Kommentoi juttua

Aloittamisen sietämätön vaikeus

Julkaistu 18.12.2015 — Kirjoittaja Tanja Laimi

Tanja Laimi

Nyt kun ylioppilaskokeet ja pääsykokeet ovat lähestymässä, haluaisin kirjoittaa tämän blogikirjoituksen aiheesta, joka on itsellenikin hyvin vaikea. Eli siitä, miten oikeasti aloittaa tekemisen. Ystäväni sanoi minulle juuri, että hänellä on niin paljon tehtävää, että hän vain haluaisi jäädä kotiin nukkumaan ja unohtaa koko asian. Tämä on varmasti tuttua monelle lukiolaisellekin. Kun tehtävää tuntuu olevan paljon, haluaisi vaan pistää pään hiekkaan kuin strutsi ja kokonaan lopettaa ajattelun.

Yliopistossa ongelmani tuntuu vielä pahentuneen. Tehtävää on enemmän, ja se on hyvin itsenäistä, joten deadline tuntuu olevan ainut kannuste. Deadlinen aiheuttama kiire ja paniikki eivät ikinä saa aikaan hyvää jälkeä, joten parempi olisi aloittaa ajoissa. Samankaltainen tilanne tulee olemaan, kun ylioppilaskirjoitukset ja pääsykokeet häämöttävät keväällä. Itsellekin olisi siis mukavaa, jos kaikki deadlinet ja muut kiireet eivät kasaantuisi samoille ajoille, ja jos olisin aloittanut niiden tekemisen jo aikaisemmin.

Ongelmaani olen kuitenkin kehittänyt (pakon edessä) joitain ratkaisuja, tai ainakin sitä helpottavia tekijöitä. Ne ovat itselläni toimineet hyvin, joten sen takia haluaisin jakaa ne myös teidän kanssanne. Ylioppilaskokeiden ja pääsykokeiden aikainen kiire kuitenkin yllättää keväällä, ja silloin nämä vinkit saattavat hyvin tulla tarpeeseen.

Ensimmäinen, ja tärkein vinkkini on seuraava: kirjoita kaikki deadlinet ylös. Kirjoita siis listaasi aikajärjestyksessä kaikki tärkeät päivämäärät. Olivat ne sitten ylioppilaskirjoitusten, esseen palautuksen, kokeiden tai muita tärkeitä päivämääriä, kirjoita ne kaikki ylös. Näin pystyt hyvin seuraamaan, missä järjestyksessä käytät aikaasi. Tämä lista on tärkeää laittaa johonkin esille. Itse aikaisemmin tein sen työpöytäni oheen seinälle paperisena, mutta nykyään olen tehnyt tietokoneelleni muistilapun, jonka näen heti kun avaan koneen. Näin tavoitteet ja deadlinet pysyvät mielessä, eikä niitä voi vältellä.

Listan tekemisen jälkeen mieti, mikä on tärkeysjärjestyksesi. Jos esseen palautus on vasta kuukautta myöhemmin kuin koe, niin tiedät, että kokeeseen on kannattavampaa lukea. Esseeseen voi paneutua sitten kokeen jälkeen.

Mieti myös listaa tehdessäsi, kuinka kauan aikaa tarvitset kuhunkin tehtävään. Jos sinun tarvitsee palauttaa suuri portfolio vasta kahden kuukauden päästä, älä ajattele, että siihen on kaikki aika maailmassa. Listaasi voit suoraan merkitä, minä päivänä sen haluat aloittaa. Näin pystyt vertailemaan sitä, miten nopeasti kannattaa esimerkiksi tehdä edeltävä essee, jotta pääset seuraavaan projektiin.

Seuraava. ja viimeinen askel on se vaikein. Sitä helpottaa ne päivämäärät, jotka näet joka kerta, kun avaat koneen, tai katsot muistilappuasi. Eli se oikeasti aloittaminen. Jos kuitenkin aloitat ajoissa, voit tehdä vähän pienemmän verran kerrallaan. Motivaatio kuolee kiireessä, joten saatat huomata, että jaksat pidempään, kun stressi ja kiire eivät pukkaa päälle. Saatat huomata, että koska sinulla on enemmän aikaa kuin aikaisemmin, voit myös jättää esim. kotiesseevastauksesi hiukaksi aikaa rauhaan. Näin voit tarkistaa sen vielä ennen palautusta, jolloin saatat huomata siinä virheitä, tai suoranaisia puutteita.

Aikaisessa aloittamisessa on siis paljon positiivisia puolia, ja suosittelen sitä lämpimästi. Tulokset parantuvat, eivätkä kiire ja stressi paina päälle niin paljon.

Hyvää joulun aikaa kaikille,

Toivottaa Tanja

Kommentoi juttua