Eximian blogi

YO-arvosanoilla suoraan opiskelemaan

Julkaistu 23.10.2017 — Kirjoittaja Oona Kantele

Samalla kun syystuulet puhaltavat lehdet puista, ravistelevat muutosten tuulet koko korkeakoulujen hakujärjestelmää. Näihin vuosiin saakka abiturientit ovat saaneet rauhassa pohtia tulevaisuuttaan koko lukion ajan ja yo-arvosanojen painoarvo on ollut vähäinen jatko-opintoihin haettaessa. Lähes kaikkialle on ollut mahdollista päästä opiskelemaan pelkällä valintakokeella, vaikka toki hyvät arvosanat yo-kokeessa ovat avittaneet jatko-opiskelupaikan saamista.

Monetkaan yliopistot eivät ole vielä julkaisseet valintakoevaatimuksiaan, mutta ministeriötasolta tulevat muutospaineet ovat selvät. Korkeakoulujen toivotaan siirtävän valintaansa painottumaan yo-kokeeseen ja valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Esimakua tulevasta antaa kauppatieteellisen yhteisvalinta, jossa 60 % uusista opiskelijoista tullaan tulevana keväänä valitsemaan yo-arvosanojen perusteella.

Lukion merkitys korostuu myös valintakoekirjallisuudessa. Kauppatieteen valintakokeessa tulee osata lukion historiaa, yhteiskuntaoppia ja matematiikka. Lääketieteen valintakoe oli aikaansa edellä ja uudistui jo vuonna 2012 käsittämään lukion oppimäärän fysiikan, kemian ja biologian. Uutena esimerkkinä tuulen ravistelemaan joukkoon on liittynyt logopedia, jossa ei ole tulevana keväänä käytössä enää minkäänlaisia valintakoekirjoja. Koko valintakoe tulee perustumaan kokeessa jaettavaan aineistoon.

Tulevien lukion ykkösten on siis syytä alkaa ajatella tulevaisuuttaan jo ennen kuin muste peruskoulun päättötodistuksessa on ehtinyt kuivua. Hyvä menestys kurssilla ja kurssikokeessa tapaa johtamaan hyviin arvosanoihin yo-kirjoituksissa. Ja kirjoittamalla hyvät arvosanat, voivat ovet unelmien opiskelupaikkaan ja ammattiin aueta ilman minkäänlaista valintakoetta. Toisaalta valintakoeväylä tullaan myös säilyttämään, eivätkä ylioppilaskirjoitukset onneksi määrää kenenkään koko kohtaloa.

Sinnikäs ja ahkera opiskelu ovat yhä menestyksen avaimia, myös kaikkien muutosten keskellä. Syysillat pimenevät ja vesisade rummuttaa ikkunaa. Ei ole syksyä parempaa aikaa käpertyä sohvan nurkkaan ja tarttua kirjaan. Ehkä jopa oppikirjaan, porttiin kohti unelmia.

Kommentoi juttua

Farmasian alaesittely

Julkaistu 19.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Haaveena farmasian opiskelu?

Farmasia on kiehtova ala, jota opiskeltuasi voit työllistyä monipuolisiin lääkehuollon tehtäviin: vaihtoehtoina ovat esimerkiksi lääkkeiden tutkiminen, kehittäminen ja jakelu sekä erilaiset asiantuntijatehtävät ja farmaseuttista asiantuntemusta vaativa asiakaspalvelu. Alan tutkinnot ovat farmaseutin alempi ja proviisorin ylempi korkeakoulututkinto. Farmasiaa voi opiskella Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa, ja hakija voi halutessaan hakea yhteishaussa samanaikaisesti eri yliopistoihin. Lääkkeitä luonnollisesti tarvitaan myös tulevaisuudessa, joten alalla on erittäin hyvät ja monipuoliset työllisyysnäkymät.

Farmaseutin ja proviisorin opinnoissa perehdytään lääke- ja apuaineiden kemiaan, lääkkeiden valmistukseen, biolääketieteelliseen farmasiaan ja lääkehoitoon yleisesti. Lääkkeitä ja niiden käyttöä tarkastellaan myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Opintoihin sisältyy sekä teoriaopintoja että harjoitustöitä laboratoriossa ja pienryhmissä. Opiskelu on hyvin laaja-alaista ja sisältää vaihtelevia opetus- ja työskentelymuotoja. Pakollisten harjoittelujaksojen aikana opiskelija pääsee käyttämään farmaseuttista osaamistaan käytännön tilanteissa, kuten terveysneuvonnassa ja asiakaspalvelutilanteissa. Opiskelija voi myös valinnaisilla kursseilla täydentää koulutustaan itseään kiinnostavilla aiheilla.

Farmasian valintakoe on usein haastava erityisesti ensimmäistä kertaa hakevalle. Ensi kevään valintakoevaatimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta viime vuosina valintakokeessa on ollut kaksi osuutta: fysiologia ja anatomia sekä kemia. Fysiologian osuuteen ennakkomateriaalina on ollut teos Ihminen: Fysiologia ja anatomia, kemian osuuteen lukion opetussuunnitelman mukaiset pakolliset ja syventävät kurssit (kurssit 1–5). Kemian tehtävät testaavat hakijan valmiutta opiskella luonnontieteisiin perustuvaa farmasiaa. Koe on yleensä koostunut monivalintatehtävistä.

Farmasian ensi kevään valintakoevaatimukset julkaistaneen lähiaikoina. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, säilyvätkö vanhat valintakoevaatimukset vai tuleeko esimerkiksi osa kokeesta olemaan aineistomuotoinen. Seuraamalla Eximian nettisivuja kuulet uusista valintakoevaatimuksista ensimmäisten joukossa!

Kommentoi juttua

Logopedian uudet valintakoevaatimukset

Julkaistu 17.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Logopedian valintakoe uudistuu

Oulun yliopisto on julkaissut ensi kevään logopedian valintakoevaatimukset, ja samalla huhut valintakokeen uudistumisesta saivat vahvistuksen. Uudistuksen myötä ensi kevään logopedian valintakokeeseen ei julkaista enää lainkaan ennakkomateriaalia: aiemmilta vuosilta tuttuja teoksia Puhuva ihminen ja Ihmisen anatomia ja fysiologia ei siis tarvitse enää kokeeseen päntätä.

Logopedian valintakokeeseen on jo muutaman vuoden ajan sisältynyt myös monivalintatehtävistä koostuva aineisto-osuus. Monivalinta säilyy tehtävätyyppinä edelleen, joten käytännössä erona aiempiin vuosiin on, että ensi keväänä kirjallisuuteen perustuva osuus jää kokeesta kokonaan pois ja aineisto-osuudesta saa aiempaa enemmän pisteitä. Kokeen kokonaispistemäärä on jatkossakin maksimissaan 40 pistettä. Koe on sama kaikissa yliopistoissa, joten Oulun yliopiston valintakoevaatimukset pitävät paikkansa myös muiden yliopistojen kohdalla.

Ennakkomateriaalista luopuminen on kiintoisa, joskaan ei kovin yllättävä, päätös yliopistoilta. Tällä hetkellä keskustelu valintakoeuudistuksista käy kiivaana, ja pyrkimyksenä on mahdollisimman monilla aloilla luopua pitkää valmistautumista vaativista koetyypeistä ja laajoista ennakkomateriaaleista ja painottaa kokeissa yhä enemmän juuri aineistojen hallintaa. Aineistokoe ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, etteikö kokeeseen voisi valmistautua; yksityiskohtaisen pänttäämisen ja ulkoluvun sijasta valmentautuminen kokeeseen vain täytyy toteuttaa eri tavalla.

Eximia valmentaa logopedian valintakokeeseen uudistuksesta huolimatta, ja logopedian valmennuskurssit järjestetään normaalisti. Kurssien sisältö muotoutuu uusiksi, sillä tulevaisuudessa kokeessa menestyminen on kiinni kyvystä analysoida ja jäsentää erilaisia aineistoja ja soveltaa tietoa. Kurssilla harjoitellaan siis jatkossa runsaasti erilaisten aineistojen käsittelyä ja tulkintaa ja tutustutaan erilaisiin aineistotyyppeihin. Kurssien sisältö tarkentuu nettisivuille myöhemmin, joten mikäli logopedia hakukohteena kiinnostaa, kannattaa olla kuulolla!

Kommentoi juttua

Englannin alaesittely

Julkaistu 16.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Sinustako englannin kielen asiantuntija?

Englannin kieltä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Valintakoevaatimukset vaihtelevat yliopistoittain. Helsingin yliopistossa englannin kieli kuuluu kielten kandiohjelmaan, joka tekee tiivistä yhteistyötä kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman kanssa.

Englannin kielen opinnot koostuvat luento- ja harjoituskursseista, ja koulutus sisältää monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja, kuten ryhmätöitä, tiedonhakua, esseiden kirjoittamista ja kirjatenttejä. Kandiohjelmasta valmistuneella on hyvä kielitaito ja ymmärrys kielen roolista yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kandiohjelman jälkeen opiskelijalla on hyvät valmiudet jatkaa opiskelua maisteriohjelmassa,josta voi valmistua esimerkiksi kielenopettajaksi, kääntäjäksi, tulkiksi tai muuksi kielialan ammattilaiseksi. Monipuolinen koulutus antaa mahdollisuuksia työllistyä monenlaisiin tehtäviin, ja englannin maistereilla onkin suhteellisen hyvät työllisyysnäkymät.

Englannin kielen valintakoe on koostunut yleensä monivalintatehtävistä sekä avoimista kysymyksistä ja lyhyistä esseetehtävistä. Valintakoekirjallisuus on sisältänyt viime vuosina kielentutkimukseen johdattelevan teoksen The Study of Language (George Yule) ja lisäksi muuta kielentutkimus- ja kaunokirjallisuutta. Valintakokeessa menestyminen edellyttää huomattavasti ylioppilaskoetta syvempää kielen ymmärtämistä ja hallintaa.

Kevään 2018 valintakoevaatimuksia ei ole vielä kielten kandiohjelmien osalta julkaistu, mutta lisätietoa saataneen Helsingin yliopistolta lähiaikoina. Jos kielten opiskelu kiinnostaa sinua, seuraa sivujamme, niin olet ensimmäisten joukossa kuulemassa, miten valmistaudut englannin valintakokeeseen ja millaista hyötyä valmennuskurssista voisi sinulle olla!

Kommentoi juttua

Diplomi-insinööriosastojen alaesittely

Julkaistu 11.10.2017 — Kirjoittaja Henna Kauppila

Yhteisvalinnan kautta opiskelemaan diplomi-insinööriksi

Diplomi-insinöörin tutkinto on teknillis-tieteellisalan ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon kuuluu ensiksi suoritettava tekniikan kandidaatin tutkinto ja varsinainen diplomi-insinöörin tutkinto. Yhdessä koko tutkinto koostuu siis yleisopinnoista, aineopinnoista ja maisteritason opinnoista. Diplomi-insinöörin tutkinnon aloja ovat muun muassa kone-, sähkö-, energia-, rakennus-, ja kemiantekniikka, sekä tieto-, automaatio-, ja bioinformaatiotekniikka, sekä sähköinen media ja tuotantotalous.

Teknillisiä tieteitä haetaan opiskelemaan yhteisvalinnassa. Yhteisvalinnan piiriin kuuluu seitsemän yliopistoa: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta, Åbo Akademin teknillinen tiedekunta, Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta. DI- koulutuksen yhteisvalinta on mukana valtakunnallisessa yhteishaussa.

Hakukohteesta riippuen hakija suorittaa matematiikan, fysiikan, kemian tai yhteiskuntatieteen valintakokeen. Matematiikan koe on pakollinen lähes kaikkiin koulutusohjelmiin haettaessa. Koe on kokonaisuudessaan muuttunut erittäin soveltavaksi, joten myös lukion oppimäärän ulkopuolisiin aiheisiin kannattaa esimerkiksi aineiston muodossa varautua.

Diplomi-insinöörin työ on vaativaa asiantuntijatyötä. Diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- tai johtotehtäviin, mutta myös koulutus- ja tutkimustöihin. Diplomi-insinöörien työtilanne on useimmilla aloilla varsin hyvä, ja tutkinto hyvin arvostettu.

Pysykää siis kuulolla DI-koulutuksesta kiinnostuneet! Kevään 2018 valintakoevaatimuksia odotetaan kuumeisesti julkaistavaksi. Heti kun vaatimukset on julkaistu, niin kerromme tarkemmin hakemisesta, valintakokeesta ja siitä, mitä etua valmennuskurssista on tähän haastavaan valintakokeeseen valmistautumisessa.

Kommentoi juttua

Kurssien aloitushuumaa!

Julkaistu 10.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Hei kaikille!

Täällä kirjoittaa Isabella. Vastaan lääketieteen ja biotieteiden valmennuskursseista, sekä kemian ja fysiikan abikursseista täällä Eximialla. Kesä on mennyt pitkälti kursseja suunnitellessa ja valmistellessa. Nyt alkaakin syksyn ruska valtaamaan kaupungit ja valmistelut olla paketissa. Kurssit ovatkin valmiita alkamaan, voi kuinka aika meneekään nopeasti!

Tänään onkin pisimpien lääkiskurssien aloituspäivä ja fiilis on aika huikea. Exclusive kurssi alkaa Helsingissä ja PRO kurssi puolestaan Helsingin lisäksi myös Tampereella, Turussa ja Oulussa. Nämä kaikki kurssit jatkuvat aina toukokuulle saakka. Kaikki kaupungit on tullut lähiviikkoina reissattua läpi ja opettajat ovat valmiina syksyn ja kevään kestävään matkaan kurssilaisten kanssa. On mukavaa saada kurssit käyntiin ja aloittaa kausi koko lukuvuoden kestävien kurssien siivittämänä. Tästä on hieno aloittaa uusi kausi ja olla osa monen opiskelijan matkaa kohti unelmien opiskelupaikkaa. Myös näin kurssipäällikön näkökulmasta on hieno olla taustajoukoissa mukana tukemassa kurssilaisia valitsemallaan opintiellä.

Kehittymistä tullaan varmasti huomaamaan monellakin osa-alueella tämän lukuvuoden aikana. Kehittymistä huomatessa täytyykin olla ylpeä itsestään ja muistaa palkita hyvistä suorituksista. On se matka sitten kohti lääketieteellistä, ylioppilaskirjoituksia tai vaikka lukion välikoetta, on aina omaan tavoitteeseen pääsemisestä syytä olla ylpeä. Muistakaa palkita itsenne, jotta motivaatio pysyy korkealla koko matkan ajan!

Seuratkaa sydäntänne ja tavoitelkaa unelmianne. Toivotankin antoisia opiskeluhetkiä kaikille tasapuolisesti!

Kommentoi juttua

Biotieteiden alaesittely

Julkaistu 6.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Biotieteiden hakukohteisiin kuuluu hieman eri aluille painottuvia koulutusaloja. Yhteistä näille kaikille on vahva osaaminen solu- ja molekyylitason biologian ja kemian aloilla. Biotieteiden alan hakukohteita ovat Helsingin yliopiston molekyylibiotieteet, Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston biolääketiede ja Tampereen yliopiston bioteknologia. Jokaiseen hakukohteeseen haetaan erillisen kokeen perusteella. Koulutusohjelmiin voi tulla valituksi pelkän valintakokeen tai yhteispisteiden perusteella. Bioteknologian tutkinto-ohjelmaan voidaan valita myös hakijoita MAOL:n ja BMOL:n kilpailumenestyksen perusteella tai avoimien ja erillisten yliopisto-opintojen perusteella.

Valintakoe

Valintakokeessa on kaksi perusosiota: biologian ja kemian osiot. Koe perustuu lukion biologian ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin 1-5 (OPS 2005 käyttöönotettu). Koetehtävissä arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, selkeyttä, päättelykykyä ja asioiden soveltamistaitoa. Tampereen yliopistoon on lukion oppimäärien lisäksi vaatimuksena solubiologian ja -kemian kirja Heino, Jyrki ja Vuento, Matti: Biokemian ja solubiologian perusteet 2014, 3. painos. Valintakokeessa menestyminen edellyttää asioiden perusteellisen hallinnan lisäksi sitä, että vastauksessa tiedot on jäsennelty ja perusteltu selkeästi. Tehtävät voivat yhdistellä biologian ja kemian osaamista.

Molekyylibiotieteet, Helsinki

Molekyylibiotieteitä voi opiskella Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Molekyylibiotieteiden kandiohjelmaan haetaan yhteishaussa, mutta koe järjestetään vain Helsingissä. Hakijoista vain alle 10 % onnistuu pääsemään tavoitteeseensa ja saa haluamansa opiskelupaikan.

Bioteknologia, Tampereen yliopisto

Bioteknologiaa voi opiskella Tampereen yliopistossa lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa. Koulutusohjelmaan haetaan yhteishaussa, mutta valintakoe järjestetään vain Tampereella. Bioteknologian tutkinto-ohjelmaan hyväksytään vain noin 5 % hakijoista.

Biolääketiede, Turun yliopisto & Itä-Suomen yliopisto

Biolääketiedettä voi opiskella Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa (Kuopiossa). Valinta järjestetään biolääketieteen yhteisvalintana, eli valinnassa on yhteinen pistelaskenta ja yhteinen valintakoe. Yhteisvalinnassa on mahdollista hakea molempiin yliopistoihin. Yliopistot on asetettava ensisijaisuusjärjestykseen hakulomakkeessa. Biolääketieteen valintakoe järjestetään samana päivänä kuin lääketieteellisten koulutusohjelmien valintakoe, joten sekä lääketieteen että biolääketieteen hakukohteeseen ei voi hakea samana vuonna. Turussa ja Kuopiossa alle 10 % hakijoista hyväksytään opiskelijaksi biolääketieteen koulutusohjelmaan.

Kurssit painotettu koulutusohjelman mukaan

Biotieteiden valmennuskursseilla paneudutaan biologiaan ja kemiaan nimenomaan valintakokeen näkökulmasta painottaen ihmiskehon ja luonnon biologiaa solu- ja molekyylitasolla. Kemiassa perehdytään orgaaniseen kemiaan ja erilaisissa biosysteemeissä tapahtuviin kemian ilmiöihin. Biotieteiden valmennuskurssit soveltuvat kaikkiin biotieteiden koulutusohjelmien pääsykokeisiin, mutta painotusalueet vaihtelevat hieman hakukohteen perusteella. Bioteknologian koulutusohjelmaan haettaessa kurssiin kuuluu myös valintakoekirjallisuuteen paneutuvat kaksi opetuskertaa.

 

Kommentoi juttua

Biologian alaesittely

Julkaistu 3.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Biologia on luonnontiede, joka tutkii eliöitä, niiden osia ja elinympäristöjä. Biologiset tieteet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden, eikä niillä ole selviä rajoja. Sovellusaloista tärkeimpiä ovat maatalous- ja metsätiede, riista- ja kalabiologia, ympäristönsuojelu ja lääketiede. Alan mielenkiintoiset ja monipuoliset työllisyysnäkymät innostavat monia hakeutumaan alan opintoihin. Vuosittain vain noin kymmenesosa kaikista pyrkijöistä onnistuu pääsemään tavoitteeseensa ja saa haluamansa opiskelupaikan.

Biologiaa voi opiskella Helsingissä, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa. Opiskelemaan voi pyrkiä joko suomen- tai ruotsinkielisessä kiintiössä. Suomenkielinen valinta järjestetään yhteisvalintana, jossa voi pyrkiä opiskelemaan biologiaa Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoon. Samalla yhteisellä valintakokeella haetaan myös akvaattisiin tieteisiin Helsinkiin ja ympäristötieteisiin Helsinkiin ja Lahteen. Valintaperusteet ja hyväksymisrajat vaihtelevat yliopistoittain. Tarkistathan aina valintaperusteet sen yliopiston hakuoppaasta, minne aiot hakea.

Valintakokeessa biologian tietämystä pitää osata soveltaa

Biologian valintakoe perustuu lukion biologian oppimäärään (BI1-5). Valintakokeen tehtävät perustuvat vuonna 2005 käyttöön otettuun lukion biologian opetussuunnitelmaan (pakolliset ja syventävät kurssit, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon.

Valintakokeessa biologian aihealueet on hallittava sujuvasti ja opittua tietoa on pystyttävä soveltamaan. Tyypillisesti valintakoe sisältää viisi tehtävää, joista suurin osa on esseemuotoisia. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Vastausten pituus on rajattu.

Koe edellyttää myös kuvaajien ja kaavakuvien tulkintaa. Biologian valmennuskurssilla kertaat ja syvennät biologian osaamistasi sekä tutustut vanhoihin valintakoetehtäviin. Kurssilla harjoitellaan myös vastaustekniikkaa valintakokeen kysymystyyppejä ja aineistoa silmällä pitäen. Jännittävää valintakoetilannetta pääset harjoittelemaan harjoituspääsykokeessa ja samalla testaat myös oman osaamistasosi jo ennen tositilannetta.

Kommentoi juttua

Lääketieteen valintakoeanalyysi: BIOLOGIA

Julkaistu 16.6.2017 — Kirjoittaja Hanna Immonen

Yleisesti pääsykokeesta.

Tehtävämonisteen alkuosassa on annettu viime vuoden tapaan,mitkä tehtävistä kuuluvat  fysiikkaan (1A, 2, 3, 4, 5, 6, 7), biologiaan (1B, 8, 9,10,11,12,13) ja kemiaan (1C, 14,15,16, 17). Tästä voidaan huomata, että samaan aineeseen kuuluvat tehtävät ovat peräjälkeen. Tämä tekee kokeesta aikaisempia vuosia helpomman, koska ennen tehtävät olivat satunnaisessa järjestyksessä ja kysymykset usein käsittelivät samaa aihetta, mutta opiskelijan itse tuli tietää lähteekö tehtävää ratkaisemaan kemian/biologia/fysiikan näkökulmasta. Lisäksi myös väittämätehtävissä aineet olivat sekaisin, nyt myös nämä oli selkeästi tietystä aineesta.

Laajempaa, yhtenäistä aineistoa ei tällä kertaa pääsykokeessa ollut lainkaan.   

Helsingin yliopiston pääsyvaatimukseen sisältyy pääsykokeessa vaadittu ehto, että kustakin aineesta tulee saada tietty pistemäärä sisäänpääsemikseksi. Muut yliopistot eivät ole tätä julkaiseet.

Biologia

Väittämätehtävät (1B)

Väittämiä oli suhteellisen vähän 16 kohtaa. (Kemiassa ja fysiikassa molemmissa 20 kohtaa). Väittämät olivat selkeitä ja perustuivat lukion oppimäärään, tiedon soveltamista ei vaadittu. Ensimmäiset väittämät (1-4) sekä väittämät (15 ja 16)  kysyivät eliömaailman, ekologian ja ympäristöekologian perustietoja. Lajien tunnistamista tai yksittäisen eliölajin piirteitä ei kysytty. Ekologian osuudesta yleensä pääsykokeessa kysytäänkin lukion perustietoa, eikä tämä pääsykoe tästä yleisestä linjasta poikennut.

Väittämät 5-8 kysyivät solubiologian aiheita ja olivat selkeitä lukion tietoon perustuvia väittämiä. Väittämät 9-11 liittyvät elimistön puolustautumiseen solutasolla. Tätä immunobiologian osuutta ei ole pitkään aikaan ollut esille pääsykokeessa. Eximian tarjoamat kokeet kurssilaisille osuivat siis oikeaan aiheeseen, koska näistä oli sekä välikokeessa että harjoituskokeessa kysymyksiä.

Väittämät 12-14 liittyivät sydämen toimintaan ja verenvirtaukseen. Näitä asioita mielestäni painotetaan paljon lukion kursseilla ja ovat varmasti hyvin hallussa lääkikseen pyrkijöillä.

Tehtävä 8

Kyseessä on risteytystehtävä. Tehtävässä on annettu aineistoa, jonka avulla täytyy vastata väittämtehtävään (a-kohta) ja avoimeen kysymykseen (b-kohta. Lukion biologian perinnöllisyyden tietämystä täytyy jonkin verran osata soveltaa. Poikkeaa lukion tehtävistä sillä, ettei perusteluksi tarvita risteytyskaavioita tai päätelmiä. Nämä toki joutuu tekemään pystyäkseen ratkaisemaan väittämät.

Tehtävä 9,10 ja 11

Tyypillisiä lääketieteen pääsykoetehtäviä. Tehtävässä yhdeksän kysytään sukupuolen määräytymistä ja sukupuoliominaisuuksien kehittymistä. Tehtävä on laaja ja täytyy osata käsitellä yksilönkehittyminen alkiosta murrosikään. Tehtävän alussa olevaa aineistoa ei tarvitse käyttää tehtävän vastausta laatiessa. (Eximian harjoituskokeet sisälsivät myös sukupuolen määräytymiseen liittyviä kysymyksiä. Tätä aiheitta ei ole pääsykokeessa pitkään aikaan kysytty.)

Tehtävä 10 kysyy ihon rakennetta ja kuvaan nimettyjen rakenteiden tehtäviä. Ihoon liittyvää tehtävää ei pääsykokeessa ole ollut pitkään aikaan. Rakennetehtävänä tyypillinen lääketieteen pääsykokeen tehtävä, selkeä kuva, johon nimetään rakenteet ja pyydetään niiden tehtävät.

Tehtävä 11 käsittelee solukalvoa ja solun aineiden kuljetusta. Selkeä tehtävä, jossa täydennetään lauseesta puuttuvat sanat.

Tehtävässä 12 kysytään maksan tehtäviä. Tehtävän ohjeistus on selkeä, luettele. Aikaisempiin vuosiin verrattuna opiskelijalla on ollut usein epäselvää, tuleeko tehtävään laatia essee-vastaus vai riittääkö ranskalaiset viivat. Tässä tehtävässä annetaan selkeä ohje vastaustyypistä.

Tehtävässä 13 kysytään soluhengitystä ja kuinka rasvahapot saadaan soluhengityksessä energiaksi. Soluhengitys on haastava aihe lukion biologiassa ja tässä tehtävässä vaaditaan perustiedon hyvää osaamista ja tämän tiedon soveltamista. Lukon biologian opetuksessa ja oppikirjoissa soluhengitys usein käydään läpi glukoosimolekyylin avulla. Glukoosi on ensisijainen energialähde soluilla. Koska soluhengitys kokonaisuudessaan on haastava aihe, eri energialähteiden (disakkaridit, monosakkaridit, lipidit, proteiinit) muokkaaminen soluhengitykseen sopivaksi jää usein vähäiseksi biologian opetuksessa ja se tekee tehtävästä haastavan.

Kommentoi juttua

Lääketieteen valintakoeanalyysi: FYSIIKKA

Julkaistu 15.6.2017 — Kirjoittaja Jussi Peltonen

Kevään 2017 lääketieteellisten alojen valintakoe painotti fysiikkaa hieman muita oppiaineita enemmän, sillä fysiikassa oli hieman enemmän monivalintoja kuin biologiassa (20>16) ja enemmän muita tehtäviä kuin kemiassa (6>4).

Tänä vuonna myös laskinuudistus astui voimaan, jonka seurauksena muun muassa eksponenttien, logaritmien ja trigonometristen funktioiden arvojen laskeminen hankaloitui. Fysiikan tehtävissä tämä kuitenkaan ei näkynyt suuresti. Monivalinnoissa laskeminen oli pääasiassa kerto- ja jakolaskutoimituksia. Tehtävissä 2, 3 ja 4b puolestaan käsiteltiin yleisiä lausekkeita ilman lähtöarvoja, joten ne olivat täysin ratkaistavissa kynällä ja paperilla.

Tehtävät 5,6 ja 7 puolestaan sisälsivät useampia laskutoimituksia, joiden ratkominen nelilaskimen alkeellisilla näppäinominaisuuksilla luonnollisesti saattoi vaatia ylimääräistä aikaa. Näistä kuitenkin vain tehtävä 7 sisälsi taulukkoa vaativia funktioita, sillä arcsin(x) ja ln(x) lukuarvojen laskeminen ei nelilaskimella onnistu (näistä tosin arkussinin arvo oli pääteltävissä muistikolmioiden avulla).

Nelilaskimen käytön tehokkaasta hallinnasta sekä sen funktioiden rajallisuuden ymmärtämisestä oli tietenkin huomattavaa hyötyä ajankäytöllisesti. Esimerkiksi välivaiheisiin ja laskutulosten tarkistamiseen kuluu enemmän aikaa nelilaskimella kuin monipuolisella nykylaskimella. Taulukoiden tarvetta olivat kokeentekijät kuitenkin osanneet vähentää hyödyntämällä tehtäviä, joihin ei laskettu lukuarvoa ulos lausekkeesta.

Tehtävien aihealueet olivat melko samanlaiset kuin aiempien vuosien pääsykokeissa. Siinä missä monivalintatehtävissä 1A kysyttiin kaikkiin lukion fysiikan kursseihin liittyviä yksittäisiä asioita, tehtävät 2-6 eivät käsitelleet lainkaan fysiikan kursseja 5 (pyörimisliike, gravitaatio) ja 7 (sähkömagnetismi, vaihtovirtapiirit, induktio). Seuraavaksi hieman tehtäväkohtaista analyysia:

Tehtävässä 1C piti valita vain yksi viidestä vaihtoehdosta. Tämä rajoitus (ei useampaa oikeaa vaihtoehtoa) tuo tehtävään hieman suoraviivaisuutta, sillä yhden oikean ratkaisun löytyeessä opiskelija saattoi siirtyä seuraavaan ylianalysoimatta muita kohdan vaihtoehtoja. Taktikointia kuitenkin lisäsi riski saada -0,5p väärästä vastauksesta, siinä missä vastaamatta jättämisestä ei menettänyt pisteitä. Monivalinnoissa oli kysymyksiä kaikista lukion aihealueista, mutta erityisesti modernin fysiikan kurssi 8 oli näissä läsnä (kohdat 10, 11, 15, 19 ja 20). Hankalimmat kohdat lienevät puolijohdetehtävät 7 ja 8 sekä kohta 11, sillä nämä kaikki vaativat kirjatietoa eivätkä olleet laskettavissa.

Tehtävä 2 oli tyypillinen hajoamislakiin (kurssi 8) liittyvä tehtävä, jossa ei tarvinnut laskea numeroarvoja. Kaavanpyörittely ei ollut erityisen haastava, joten tehtävään tuskin kului paljoa aikaa pääsykokelailta.

Tehtävä 3 oli samaan tapaan kaavanpyörittelytehtävä (ei lähtöarvoja). Aihealueena oli törmäysmekaniikka, jossa tuli hallita energiakäsitteet (kineettinen- ja potentiaalienergia) sekä mekaaniset säilymislait. Tehtävä oli hyvin suoraviivaisesti ilmaistu, sillä b)-kohdan lopussa muistutettiin opiskelijaa kimmoisasta törmäyksestä, jolloin ratkaisumenetelmä lieni useimmille selvä.

Tehtävä 4 on perinteinen ”mallinnetaan solukalvoa sähkömagneettisella termistöllä”-tehtävä. Tehtävän aihealue ei ole suoraan lukion fysiikkaa, vaan siinä annetaan määritelmiä, pitoisuuksia ja uusi potentiaalilauseke. Kyse oli siten annetun tiedon sisäistämisestä, eli eräänlainen lääketieteen luetunymmärtämisen tehtävä.

Tehtävä 5 yhdisti kaksi aihealuetta: virtapiirin ja lämpöenergian. Tämä oli myös ensimmäinen pitkiä laskutoimituksia vaatinut koetehtävä. Tehtävässä oli ilmoitettu haaroissa kulkevat virrat mittarilukemien avulla, mikä saattoi hämätä opiskelijaa. Lisäksi piirissä oli rinnankytkentä rinnankytkennän sisällä, joka saattoi tulla opiskelijalle vastaan uutena haasteena. Lämpölaskuosuus puolestaan oli melko simppeli, mutta hyötysuhteen huomioiminen saattaa helposti unohtua lopullisesta tuloksesta.

Tehtävä 6 oli yleisesti 2. lukiokurssiin liittyvä tehtävä (lämpötila, paine, noste). Tehtävänannossa ei selitetä suoraan laitteen toimintatapaa (lämpötilan suhteen muuttuva etanolin tiheys saa eri lämpötiloja ilmaisevat painot nousemaan pintaan, rajaten tarkasteltavan lämpötilan tietylle välille), joten tämä jäi opiskelijan hahmotettavaksi. Mikäli tätä ei hahmottanut, oli a)-kohdan ratkaiseminen mielivaltaisten arvausten varassa, ja siten myös b)-kohta hankaloitui. Sen sijaan d)- ja e)-kohdat olivat mahdollista ratkaista tajuamatta laitteen toimintaa kunnolla. Laitteen viereen asetettu cm - mitta-asteikko oli oleellinen kuution pintojen korkeuserojen hahmottamiseksi, ja tästä tuli katsoa silmämäärin kuution pituudeksi 4cm. Veikkaisin tämän tehtävän tuottaneen eniten ongelmia koelaisille, sillä se jätti paljon enemmän opiskelijan oman päättelyn nojaan kuin aiemmat tehtävät, eikä kyseinen lämpömittarimenetelmä luultavasti ole entuudestaan kenellekään tuttu.

Tehtävä 7 käsitteli a)-kohdassa taittumislakia (kurssi 3) ja b)-kohdassa vaimenemislakia (kurssi 8). a)-kohdassa taitekerroin oli annettu neliöjuuren avulla, jotta opiskelijat saattoivat päätellä arkussinin arvon ilman taulukkoa. Tämä ei kuitenkaan ollut koelaiselle välttämättä itsestäänselvää. b)-kohta puolestaan oli melko tavallinen vaimenemislain tehtävä, josta saatua lopputulosta tuli verrata taulukkoarvoon.

Kevään 2017 fysiikan tehtävät testaavat pääasiassa pääsykokelaan kykyä ratkoa perinteisen tyylisiä pääsykoetehtäviä uudella rajoitetulla laitteistolla, sillä kokeessa ei ollut fysiikan aineistotehtäviä ja ainoa uuden tyyppinen tehtävä oli numero 6. Muihin tehtäviin (1-5, 7) pääsykokelaat ovat siten varmasti osanneet valmistautua, ja ovat luultavasti koetilanteessa tunnistaneet suoraan tehtävätyypin, osaten tunnistaa sen joko vahvuus- tai heikkousalueekseen. Pääsykoe testaa mielestäni melko reilusti lukiofysiikan osaamista ilman että haastetta luodaan hämäävillä tehtävänannoilla ja varsinainen haaste lieneekin ollut nelilaskimen käyttö ripeään tahtiin koetilanteessa.

Kommentoi juttua