Eximian blogi

Nykyaikana tunnutaan joka paikassa korostavan yksilön kontrollia omasta onnistumisesta ja hyvinvoinnistaan. Kirjoista ja televisiosta pursuaa paljon neuvoja siitä, miten oma elämä otetaan hallintaan. Vaikka osa tällaisia neuvoja antavista opuksista tai ohjelmista saattaakin nostaa raflaavilla otsikoillaan epäilevän hymyn huulille, on kuitenkin niiden taustalla olevassa ydinoletuksessa aika paljon perää: Omalla toiminnalla todella voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja omaan tulevaisuuteensa. Toiminnan toteuttaminen vaan voi välillä vaatia vähän aikaa ja hyvää etukäteissuunnittelua – selkeiden tavoitteiden asettamista ja toimintasuunnitelman luomista.

Valintakokeisiin valmistautuminen on pitkä prosessi ja voi kestää joillakin opiskelijoilla koko kevään, kun taas toiset aloittavat valmistautumisen vasta lähempänä valintakoepäivää. Aloitit sitten lukemisesi tammikuussa tai vasta myöhemmin keväällä, olisi työskentely perusteltua aloittaa suunnittelemalla luku-urakkaa vähän etukäteen. Etukäteen tehdyllä lukusuunnitelmalla ja välitavoitteiden asettamisella on nimittäin havaittu olevan yhteys opiskelumotivaatioon. Lukusuunnitelman tärkeys korostuu nyt myös siksi, että luettavaa valintakokeisiin on usealta eri osa-alueelta, ja opiskeltavaa sisältöä on paljon. Aikaa vaaditaan niin kokonaisuuksien hallintaan kuin yksityiskohtienkin opetteluun ja siksi aikataulutusta onkin hyvä miettiä etukäteen: Mitä asioita opiskelen minäkin päivänä? Mitkä kokonaisuudet pyrin hallitsemaan mihinkin päivämäärään mennessä? Milloin alan kertaamaan lukemaani? Milloin pidän lepopäivän? Lepopäivien suunnittelu etukäteen voi tuntua monista suuren luku-urakan edessä turhauttavalta, mutta levon tärkeyttä oppimiselle ei voi väheksyä. Väsymys nimittäin laskee keskittymiskykyä ja näin ollen opiskeltavan sisällön prosessointi myös vaikeutuu. Lepohetkiä ja taukoja olisi tärkeää sisällyttää jokaiseen opiskelupäivään, mutta kokonaisten lepopäivien pitäminen lataa akkuja tiiviimpiä opiskelupäiviä varten.

Keskeistä tavoitteellisessa toiminnassa on osa- tai välitavoitteiden asettaminen. Valintakokeeseen valmistautumisessa se voi näkyä esimerkiksi opiskelutavoitteiden pilkkomisena osiin: Mistä kokonaisuudesta aloitan? Etenenkö aihe vai kirja kerrallaan? Välitavoitteet voi nähdä siis eräänlaisina tikapuina kohti valintakoemenestystä – kun hallitsee alemmalla tasolla olevat asiat, niin ylemmän tason tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa. Etukäteen kannattaa myös suunnitella, miten itsensä palkitsee välitavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Internetissä kiertänyt meemi suklaapatukoista kirjan kappaleiden välissä ei ole yhtään hassumpi. Itse muistan jokaisen lukemani kappaleen jälkeen katsoneeni jakson lempisarjaani. Toiselle happihyppely tai tehotirsat toimivat. Keinoja on siis monia.

Joskus alkuun pääseminen tai realististen tavoitteiden asettaminen voi tuntua hankalalta. Toisen ihmisen tarjoama näkökulma voi auttaa hahmottamaan omat tavoitteet selkeämmin. Voinkin ilokseni kertoa, että yksin ei tarvitse näiden huolien kanssa jäädä - Eximia tarjoaa uutena mahdollisuutena opiskelijoilleen opintogurun palveluita. Opintogurun tavoitteena on auttaa opiskelijoita pääsemään irti mahdollisista motivaatiojumeista ja auttaa muun muassa opiskelutekniikoihin ja lukusuunnitelmaan liittyvissä huolissa. Myös tutorit ja opettajat ovat jatkuvasti käytettävissä ongelmatilanteiden ilmetessä. Vaikka siis kontrolli omasta oppimisesta pysyy opiskelijalla itsellään, on oppimisen tehostamiseksi saatavilla paljon erilaisia ulkoisia tukikeinoja.

Tsemppiä kevääseen kaikille valintakokeeseen valmistautuville opiskelijoille!

Siiri, opintoguru

Kommentoi juttua

Opintogurun terveiset!

Julkaistu 21.11.2017 — Kirjoittaja Opintoguru

Usean alan valintakoevaatimukset ovat nyt julki ja todellisuus valintakoekevään lähentymisestä valkenee. Lukemisen aloittaminen saattaa tuntua toisille hankalalta, toiset taas odottavat urakkaa innolla. On hyvä muistaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja: välillä on hyvä turhautua, kun mikään ei tunnu onnistuvan, mutta on myös hyvä muistaa kehua itseään onnistumisista. Pääsykoelukemisen motivaatio lähtee hakijasta itsestään, ja siksi onkin tärkeää palkita itseään, kun jokin asia sujuu hyvin.

Pääsykoelukemisessa on myös tärkeää muistaa, että jokainen oppija on erilainen. Kaikki eivät käytä samoja opiskelutekniikoita tai suunnittele lukemisiaan yhtä tarkasti. Jos et ole löytänyt sopivia tekniikoita lukea, vielä ei ole liian myöhäistä. Kokeile eri tapoja: ääneen lukemista tai asioiden selittämistä, äänitteitä, kuvia, alleviivauksia, käsitekarttoja, värejä, ryhmässä lukemista ja yksin puurtamista. Pidä oppimispäiväkirjaa ja pohdi, mitkä tekniikat ovat auttaneet sinua ottamaan lukemisesta kaikista eniten irti. Kokeile eri tyylejä ja opi itsestäsi!

Opintoguruna olen ollut tekemisissä monen lukupulman kanssa. Parasta opintoguruna olemisessa on ehdottomasti ollut monipuolisuus. On ollut loistavaa jutella erilaisten ihmisten kanssa, ja pohtia heidän kanssaan, miten tehdä luku-urakasta mahdollisimman onnistunut. Kukaan ei ole samanlainen ja jokaisella on myös erilainen käsitys itsestään oppijana. Ihmisten yksilöllisyys luo minulle haasteita, mutta on myös se nimenomainen asia, joka tekee opintoguruilusta erittäin mielekästä.

Toivotan hakijoille kovasti tsemppiä kevään koitoksiin ja hyvää syksyn jatkoa!


Kommentoi juttua