Eximian blogi

Apua, pitääkö kaikki osata ulkoa?

Kevään artikkelit on julkaistu ja moni on jo varmasti päässytkin lueskelemaan artikkeleita. Tässä tekstissä ajattelin kertoa vähän omia ajatuksiani siitä, miten artikkeleita voi lähestyä ja miten saada niistä kaikki irti.

Ensinnäkin haluan nostaa esiin vertaistuen ja yhdessä opiskelemisen voiman. Muut eivät ole vain kilpailijoitasi, vaan olette myös samassa tilanteessa ja siten suosittelen lämpimästi hyödyntämään perustamaan lukupiirejä ja keskustelemaan hankalista kohdista yhdessä. Itse havaitsin hyödylliseksi tehdä yhdessä muistiinpanoja ja jakaa ne sähköisesti. Tätä on jatkettu myös yliopiston puolella tenttikirjojen kanssa!

Muistiinpanojakin tehdessä saattaa tulla olo, että kaikki täytyisi suluissa oleviatunnuslukuja myöten opetella ulkoa. Tärkeintä on kuitenkin oman kokemukseni mukaan hahmottaa kokonaisuus, johon sitten liittää yksityiskohtia. Listasin aluksi kaikkien artikkelien nimet ja opettelin ne ulkoa. Näin loin tavallaan sisällysluettelon mieleeni. Ennen tekstin lukemista voi miettiä, mitä tietää aiheesta ennakolta tai mitä mielikuvia herää, jolloin aiemmat tiedot aiheesta aktivoituvat. Varsinaisen tekstin lukemisen voi sitten vaikka aloitella painamalla mieleen väliotsikot sekä tarkastelemalla kuvia. Tämän jälkeen on mukava lähteä lukemaan itse tekstiä, kun jo vähän tietää mitä tuleman pitää. Tämä voi tuntua turhauttavalta, mutta on itselleni yksi nopeimmista keinoista oppia asioita ja silloin hahmottaa helpommin asiakokonaisuuksia, eikä artikkeli tunnu kasalta ulkoa-opeteltavia yksityiskohtia vaan tekstit kuuluvat aina johonkin lokeroon eli otsikon alle. Hyvin jäsennelty tieto tallentuukin pitkäkestoiseen muistiin paremmin.

Asiat liittyvät usein toisiinsa ja itseäni auttoi seuraavan kysymyksen pohtiminen: ”Mitä artikkelin kirjoittajat haluaa tekstillään sanoa?” Tällöin on ehkä helpompi hahmottaa olennainen. Yhteyksiä asioiden väleillä voi selkeyttää myös erilaisin ajatus- ja
käsitekartoin. Tämäntapaiset tietoa muokkaavat tekniikat ovat tehokkaampia kuin tiedon toistaminen esimerkiksi mekaanisesti alleviivaamalla, vaikka itse ainakin tykkään myös sitä
tehdä. Eri tekniikoita kannattaa kokeilla ja eri ihmiset hyötyvät erilaisista oppimistavoista: omalla kohdallani ääneen lukeminen ja sivujen laitoihin piirtely toimivat myös. Kovin pitkiä sanatarkkoja muistiinpanoja en taas suosittele tekemään. On silti hyvin yksilöllistä, mitkä opiskelustrategiat tuntuvat omalla kohdalla hyviltä ja kannattaakin yhdistellä erilaisia tapoja.

Itsensä testaaminen on yksi hyvin tehokkaaksi todettu oppimistekniikka. Valmennuskurssilla harjoituskokeiden ja testien avulla näkee oman taitotasonsa ja asiat, joita olisi mahdollisesti hyvä vielä tarkistamassa materiaalista. Samaa ideaa voi hyödyntää
myös artikkeleita lukiessa: Pysähdy esimerkiksi ennen seuraavaa väliotsikkoa palauttamaan mieleen, mitä edeltävässä tekstiosioissa sanottiin. Jos et muista jotain keskeistä, voit palata lukemaan kyseisen asian ja toistaa tätä, kunnes keskeiset asiat ovat
hallussa. Tämän kautta myös yksityiskohdat saa muistiin. 

Luettavaa on reilusti ja pääsykoerupeama pitkä, joten pienten taukojen pitäminen lukemisen välissä pitää vireystilan kohdillaan. Jalottele vaikka käymällä hakemassa vaikkapa lasillinen vettä. Riittävä uni ja lepo ovat myös äärimmäisen tärkeitä: väsyneenä on hankalampaa monesti keskittyä. 

Motivaatiosta huolehtiminen on myös olennaista: sinulla on täydet mahdollisuudet onnistua! Itse luin kaikki artikkelit kertaalleen läpi ja eikä kertaamiselle jäänyt aikaa. Suosittelenkin lukemaan artikkelit useamman kerran, mutta kannattaa muistaa, ettei tärkeintä ole opiskeluun käytetty aika vaan laatu. Kun luet, keskity satasella, mutta illalla viimeistään pidä breikkiä ja lähde vaikka lenkille korvanapit korvissa musaa kuunnellen.

Hurjasti tsemppiä!

Anni Kapulainen, psykologian tutor

Kommentoi juttua

Aineistot haltuun - miten?

Julkaistu 27.3.2018 — Kirjoittaja Oona Kantele

Toisin kuin useissa muissa kokeissa tai tenteissä, psykologian valintakokeen aineisto-osuudessa menestymisessä keskeinen rooli on etenkin yksityiskohtien hallitsemisella, sillä koe on monivalintaa, joka pyrkii erottelemaan hakijoita toisistaan. Keskeistä on poimia tekstistä etenkin tutkimustuloksia ja tutkimuksessa havaittuja löydöksiä. Mitä ilmiöstä tiedetään artikkelin perusteella? Mitä haasteita tutkimuksessa on? Mitä yhteyksiä tutkimuksella on muihin artikkelissa esitettyihin tutkimuksiin? Mitä eri ilmiöiden yleisyydestä tai mahdollisuuksista voidaan sanoa artikkelin perusteella?

Kun hain ensimmäistä kertaa opiskelemaan psykologiaa, olin niin kauhuissani tilastomatematiikan vaikeudesta, että aliarvioin artikkeleihin perehtymiseen tarvittavan ajan ja vaivan. Aloitin niiden lukemisen liian myöhään, en syventynyt niihin tarpeeksi ja keskityin vain kokonaiskuvan hahmottamiseen. No, sinä vuonna en sitten päässytkään sisälle. Silloin harmitti vietävästi. Mutta se hyöty epäonnistumisestani oli, että seuraavana vuonna tiesin paremmin, miten valmistautua artikkelien lukemiseen. Ja nyt aion jakaa parhaat vinkkini myös teille – mitä niitä enää hilloamaan. 😊

Eräs vinkki, jota olen yrittänyt painottaa myös omille tutoroitavilleni, on se, miten kannattaa pyrkiä hallitsemaan tilasto-osuus ennen artikkelien ilmestymistä, sillä artikkelien ilmestymisen jälkeinen aika kuluu tosi tehokkaasti myös niihin paneutuessa. Kun toisen kerran pyrin hakemaan opiskelemaan psykologiaa, olin itsekin paremmin valmistautunut artikkeleihin syventymiseen niin ajallisesti kuin teknisesti. Muistan joka aamu ennen töitä pyöräilleeni kirjaston lukusaliin printatut artikkelit repussani tekemään alleviivauksia, omia muistiinpanoja ja liimaamaan niihin erilaisia post-it lappuja. Pyrin yhden päivän aikana perehtymään aina samoja asioita käsitteleviin artikkeleihin, jotta saisin laajemman kuvan aiheesta, ja osaisin ehkä sitoa artikkelien sisältöä toisiinsa. Ensimmäisellä lukukerralla luin artikkelin vain läpi, jotta tietäisin paremmin, mitä se koskee. Toisella lukukerralla alleviivasin keskeisiä asiasisältöjä kohdistaakseni huomioni tarkemmin niihin. Samalla yritin mielessäni selittää tekstin asiaa itselleni – mitä tämä taulukko tarkoittaa? Ymmärränkö käytetyt käsitteet? Mitä tästä asiasta mainittiin aiemmin tekstissä? Muistan väkertäneeni myös käsitekarttoja, kirjallisia muistiinpanoja ja kysymyksiä, joiden avulla kertasin lukemaani säännöllisesti.

Yksityiskohtiin perehtyminen on sinällään hankalaa, koska niitä on niin paljon, ja on mahdotonta tietää etukäteen, mitä valintakokeessa kysytään. Kuitenkin yksi neuvo, joka itse auttoi minua valintakokeeseen valmistautumisessa, oli se, että artikkeleita lukiessa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota artikkelissa käytettäviin käsitteisiin ja siihen, onko ne ymmärtänyt oikein. Psykologian artikkeleissa vilisee useita ammattislangiin kuuluvia sanoja, joita ei välttämättä ole edes artikkelissa sen kummemmin selvennetty. Mikäli jokin termi ei siis artikkelin perusteella aukea, niin on erittäin suositeltavaa hankkia omatoimisesti lisätietoa siitä. Toinen asia, johon kannattaa fokusoida omaa opiskeluaan, on artikkelissa mainittuihin tutkimustuloksiin paneutuminen. Psykologia on tiede, joka perustuu tutkimuksiin ja niinpä kaikkein mielenkiintoisimmat ja psykologiaa tieteenä eniten kehittävimmät löydökset tuodaan esiin nimenomaan tutkimustuloksissa. Tutkimusartikkelien pohdinnassa kannattaa puolestaan kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin asioihin: Miten tämä tutkimus on suhteessa aiempaan tutkimukseen? Tuoko tutkimus esiin jotain uutta? Miten tämä tutkimus lisää tietoamme ilmiöstä? Onko tutkimuksessa jotain rajoituksia? Onko tutkimustuloksissa eroavaisuuksia eri ryhmistä riippuen? Huojentavaa onkin se, että vaikka artikkelin aihe muuttuisi, niiden rakenne säilyy usein suurin piirtein samanlaisena.

 

Tsemppiä kaikille luku-urakkaan!

-Siiri

Kommentoi juttua

7 vinkkiä psykologian valintakokeeseen

Julkaistu 1.3.2018 — Kirjoittaja Oona Kantele

Miten opiskella tehokkaasti psykologian pääsykokeisiin? +7 opiskeluvinkkiä

Luulen, että pari vuotta sitten Googlen hakutulokseni muistuttivat jotakin tällaista: ”Parhaat opiskeluvinkit..., miten opiskella psykologian pääsykokeisiin…, miten opiskella tehokkaasti…, kuinka paljon lukea pääsykokeisiin…”, eikä suotta; tärkeä osa pääsykokeisiin valmistautumista on tieto siitä, kuinka pystyy mahdollisimman tehokkaasti omaksumaan suuren määrän uutta tietoa suhteellisen lyhyessä ajassa. Tällöin kaikki opiskeluvinkit ja -niksit todellakin tulevat tarpeeseen. Ennen itse vinkkeihin siirtymistä, käydään läpi muutama kohta liittyen opiskelun määrään ja laatuun. Vaikka opiskeluniksit ja parhaat tavat oppia saattavat olla jokseenkin yksilöllisiä, ovat opiskelun määrään ja laatuun liittyvät säännönmukaisuudet yhteisiä lähes kaikille.

Ensinnäkin, sama tuttu klisee, ”ei se määrä vaan se laatu”, pätee myös opiskelussa. Sitä, että opiskelu väsyneenä tai keskittymiskyvyttömänä ei tuota hyviä tuloksia, pidetään päivänselvänä faktana – sen sijaan liiallista pänttäämistä ei pidetä, ainakaan pääsykokeissa, aivan yhtä selkeänä faktana tai huonona tapana. Tosiasia kuitenkin on, että jokainen meistä tarvitsee riittävästi lepoa, liikuntaa ja hyvää ravintoa sekä ennen kaikkea muutakin sisältöä elämään jaksaakseen ja suoriutuakseen mahdollisimman hyvin. Lepoa ja lepopäiviä ei voi korostaa liikaa, vaikka sitä uskoisikin pystyvänsä mihin vain ja jaksavansa opiskella pääsykokeisiin 24/7 muutaman kuukauden ajan. Tätä en voi kuitenkaan suositella kenellekään; lukutyylini muistutti tätä hyvin paljon kevään 2016 pääsykokeissa, jolloin opiskelin jopa kymmenen tuntisia päiviä (vieläpä ilman lepopäiviä), käyden lisäksi valmennuskurssilla. Sanomattakin lienee selvää, että tuollainen tahti uuvuttaa kenet tahansa ja tällöin sisäänpääsy pikemminkin vaikeutuu kuin mahdollistuu. Sinä keväänä en myöskään päässyt psykalle.

Kevään 2017 pääsykokeet sen sijaan menivät nappiin ja pääsin opiskelemaan unelma-alaani, psykologiaa, reippain pistein. Miten se onnistui? Ensinnäkin, otin opiksi edellisestä hakukerrasta ja todella painotin levon, liikunnan, ravinnon ja muun elämän merkitystä, vaikka opiskelinkin jälleen hyvin suunnitelmallisesti ja reippaalla tahdilla. Kuitenkin – nyt tulee se tärkeä ero – pidin huolta jaksamisestani: pidin huhtikuussa jopa neljän päivän vapaat putkeen kun tahti alkoi huimata ja tunsin kropassani särkyjä joka paikassa, muistin käydä kävelyllä ja jumpata (erityisesti niitä hartioita ja niskoja), nauttia auringonpaisteesta silloin kun se paistoi, tapasin kavereitani ja joskus jopa saatoin ottaa muutaman lasillisenkin, kävin Pariisin Kevään keikalla ja ennen kaikkea kuuntelin itseäni.

Nyt kun olemme pohtineet ja sisäistäneet (eiks vaan?) laadun ja määrän eroja, voimme siirtyä itse opiskeluvinkkeihin. Kuten jo mainitsin, opiskeluvinkit ovat yksilöllisempiä kuin edellä mainitut laadun ja määrän käsitteet, mutta kuitenkin joitakin yleisempiäkin vinkkejä on.

1. Laadi lukusuunnitelma – tämä on levon lisäksi toinen asia, jota ei voi painottaa liikaa! Realistinen ja hieman höllempi lukusuunnitelma, jossa on varaa pitää esimerkiksi sairastumisen tai oman jaksamisen kannalta joitakin ylimääräisiä lepopäiviä auttaa rytmittämään opiskeluita ja saamaan paremman kontrollin tunteen luku-urakan suhteen.

2. Aseta lukusuunnitelmaan selvät tavoitteet, mitä aiot käydä läpi kunakin päivänä, esimerkiksi yhden artikkelin läpikäyminen tai tilaston tiettyjen kappaleiden lukeminen ja laskeminen.

3. Jätä lukusuunnitelmaan aikaa kertauksella ja kertaa, kertaa ja kertaa. Yhteisvalinnan pääsykokeissa opiskelin artikkeleita kaksi viikkoa (ja kertasin edellisen päivän artikkelin aina seuraavana päivänä) ja yhtä kauan kertasin ja pänttäsin artikkeleita; tästä ehkä ilmeneekin kertauksen tärkeys.

4. Tahdita päivä niin, että luet uusia, vaikeampia asioita ollessasi virkeimmilläsi (esimerkiksi aamulla, jos koet jaksavasi silloin parhaiten) ja jätä asioiden kertaus ja vaikkapa tilastotieteen läpikäyminen aikaan, jolloin vireystasosi on matalampi.

5. Käytä monia eri strategioita oppiaksesi ja prosessoidaksesi tietoa: lue, alleviivaa, kirjoita muistiinpanoja, lue ja selitä ääneen, tee kysymyksiä ja vastaa niihin, tee flash-kortit (flash cards), katso aiheeseen liittyviä videoita netistä, opiskele yhdessä kaverin kanssa ja kysy muilta apua ongelmakohdissa.

6. Muista pitää tauot ja lepopäivät, esimerkiksi noin yksi tai kaksi viikossa, oman fiiliksen mukaan. Tauota lukemista päivän aikana ja jos olet yhtään kuten minä, rajoita päivittäinen lukuaika esimerkiksi kahdeksaan tuntiin, jos lukeminen on vaarassa lähteä lapasesta.

7. Opiskele itsellesi sopivalla tavalla: jos viihdyt ja pystyt keskittymään ja opiskelemaan kotona, opiskele kotona. Jos se ei tunnu itselle parhaimmalta paikalta, lähde vaikka lähikirjastoon ja kokeile opiskelua siellä. Paikan suhteen sama pätee opiskelustrategioihin eli tärkeintä on opiskella itselle sopivalla tavalla, joskin on sitä parempi, mitä enemmän tietoa prosessoi.

Tällaisia vinkkejä ja neuvoja tällä kertaa. Paljon tuli kirjoitettua opiskelutyylistä sekä hyvistä ja huonoista tavoista opiskella, mutta jos muuta ei jäänyt mieleen, niin muista ainakin levon ja lukusuunnitelman tärkeys! 😊

Aurinkoisin tsemppiterveisin,

Emmi

Kommentoi juttua

Lue millaista on opiskella psykologiaa!

Julkaistu 28.2.2018 — Kirjoittaja Oona Kantele

Ensimmäinen vuosi psykalla

Ensimmäinen vuoteni psykologian opintojen parissa on nyt parin kuukauden päästä pulkassa. Aika on mennyt hurjan nopeasti, ihan kuin vasta viime kuussa olisin aloittanut! Kun aloitin opinnot, minulla ei varsinaisesti ollut mitään odotuksia edessä olevasta. Olin yhä niin fiiliksissä sisäänpääsystä, että olin vaan innokkaana valmis kaikkeen uuteen!

Ensimmäisen maistiaisen tulevasta sain, kun meille fukseille lähetettiin kesällä kirje täynnä tietoa niin opinnoista kuin opiskelijaelämästä, ja uusiin opiskelukavereihin pääsi tutustumaan yhteisessä whatsapp-ryhmässä ennen ensitapaamista. Elokuun viimeisellä viikolla kauan odotettu päivä vihdoin koitti. Kaikki kasvatustieteiden ja psykologian laitoksen fuksit kokoontuivat päärakennuksella ja meidät jaettiin tutor ryhmiin, joissa ainejärjestömme Stimuluksen tutoreiden ohjauksella kävimme läpi tulevaa kuukautta ja saimme loistavan ohjauksen käytännön asioiden hoitamiseen. Ensimmäiset kaksi viikkoa menivät lähinnä kaikkeen uuteen tutustuessa. Uusi ympäristö, uudet ihmiset ja yhä sen sisäistäminen, että minusta nyt oikeasti on tulossa psykologi!

Syyskuun toisella viikolla päästiin ”tositoimiin” eli varsinainen opiskelu alkoi. Vastuu omien opintojen aikatauluttamisella ja koordinoimisesta on sinulla itselläsi, mikä aluksi oli hieman hämmentävää, mutta asioiden selkiinnyttyä onkin tarjonnut runsaasti joustovaraa omien tarpeiden mukaan ja on paljon helpompaa kuin miltä se aluksi vaikutti. Sopiva tahti suorittaa opintoja on yksilöllinen ja kaikilla on eri määrä hyväksiluettavia opintoja taustalla, joten omat opinnot voi räätälöidä oman lähtökohdan ja tavoitteiden mukaan yllättävän hyvin! Itselläni oli muutama kurssi suoritettuna avoimesta ennen syksyä, joten olen suorittanut perus- ja aineopintoja nyt samanaikaisesti ja koska olen ottanut kursseja hieman runsaammin kuin suositeltiin, aloitan kesän jälkeen jo tekemään kandin tutkielmaani.

Ensimmäisenä vuotena yleensä suoritetaan psykologian perusopinnot, tilastotieteiden kursseja, kieliopintoja ja toinen sivuaineista. Sivuaineita voi valita joko yhden pitkän (perusopinnot + aineopinnot) tai kaksi lyhyempää (molemmista perusopinnot). Itse päädyin kaksien perusopintojen ratkaisuun, joista olen tänä vuonna suorittanut Contemporary Issues in Psychology-kokonaisuuden opintoja ja ensi vuonna edessä ovat oikeuspsykologian perusopinnot. Sivuaineet voi valita melkein mistä vaan opintokokonaisuudesta ja niitä olisi hyvä pohtia jo ennen fuksisyksyä, sillä heti syyskuussa pitäisi aloittaa vähintään toisen opinnot.

Tietenkään opiskelijaelämä on paljon muutakin kuin vain opintoja! Sitsit, poikkitieteelliset haalaribileet ja Kauppakadun approt ovat vain osa kaikesta mitä Jyväskylässä järjestetään. Ensimmäisinä viikkoina oli tarjolla jotain aktiviteettia jokaisena iltana. Tarjolla on myös kaikenlaisia kerhoja (esimerkiksi urheilun ja kulttuurin ystäville Stimuluksella on paljon kaikkea tarjolla) ja erilaisia retkiä. Omiksi suosikeikseni ovat nousseet sitsit ja Kauppakadun approt. Meillä oli syyskuussa fuksisitsit, joissa päästiin vankilateemalla tutustumaan sitsikulttuuriin ja vanhempiin stimppalaisiin. Loppuvuodesta pääsimme myös sitsaamaan eri ainejärjestöiden kanssa mm. ysäri ja maailmanloppu teemalla. Kauppakadun approt olivat lokakuussa ja muutamaa päivää niitä ennen saimme ikiomat keltapöksymme! Haalarit ovat tulleet siis noin kuukaudessa siitä kun fuksit aloittavat. Haalarimerkkejä pääsee kuitenkin ostamaan jo sitä ennen esimerkiksi syyskuussa järjestettäviltä merkkimarkkinoilta.

Vaikka minulla ei varsinaisesti odotuksia ollutkaan, on minulla sellainen olo, että kaikki odotukseni ovat enemmän kuin täytetty. Herään yhä joskus hymyillen, kun muistan yhtäkkiä, että tosiaan opiskelen psykologiaa. Kova työ keväällä palkitaan moninkertaisesti pitkin opiskeluvuosia!

Tsemppiä lukemiseen!

- Psykologian tutori Pauliina


Kommentoi juttua

Maantiedettä yliopistolla!

Julkaistu 9.2.2018 — Kirjoittaja Oona Kantele

Maantiede leikkaa monen tieteenalan läpi

Maantiede on monipuolinen tieteenala, jossa voit paneutua luonnonmaantieteellisiin kysymyksiin aina tulivuorista ilmastonmuutokseen tai toisaalta voit ottaa yhteiskunnallisemman näkökulman ja syventyä vaikkapa ääriajattelun maantieteeseen, geopolitiikkaan tai toimivaan kaupunkisuunnitteluun.

Tärkeä maantieteilijän taito on tiedon esittäminen alueellisesti ja näin ollen tutuksi tulevat paikkatieto-ohjelmien käyttö. Maantieteilijät löytävätkin töitä paikkatietojärjestelmien kehittäjinä ja asiantuntijoina, tutkijoina ja muissa asiantuntijatehtävissä (mm. ympäristöasiantuntija, liikennejärjestelmäasiantuntija, kaukokartoitusasiantuntija).

Lisäksi maantieteilijöitä työskentelee esimerkiksi opettajina, projektipäällikköinä, ympäristösihteereinä, suunnittelijoina, maankäytönsihteereinä, tiedottajina, konsultteina, päällikkötason tehtävissä ja suurlähettiläinä.

Maantieteen valintakoe

Helsingin yliopiston valintakoe perustuu valintakokeessa jaettaviin maantieteellisiin aineistoihin. Käytännössä pohjalla on hyvä olla maantieteen lukiokurssien tuntemusta (kurssit: GE1, GE2, GE3 ja GE4). Valintakokeessa tulee osata soveltaa tietoa ja koe on monena vuonna sisältänyt myös matematiikan tehtäviä.

Opiskelupaikan voi saada joko yhteispisteiden (yo-arvosanat ja valintakoepisteet) tai pelkkien valintakoepisteiden perusteella. Hyvien alkupisteiden saamiseksi kannattaa ylioppilaskirjoituksissa panostaa erityisesti maantieteeseen, äidinkieleen ja yhteen pitkään oppimäärään (pitkä kieli tai pitkä matematiikka).

Helsingin yliopiston lisäksi maantiedettä voi opiskella myös Oulussa, Turussa ja Itä-Suomen yliopistossa, joissa jokaisessa on oma valintakokeensa.

Tarkempia tietoja maantieteen opiskelusta ja valintakokeesta voi lukea täältä: http://www.eximia.fi/valmennuskurssi/maantiede/valintakoetietoja/

Kommentoi juttua

Mitä kulttuurien ja taiteiden tutkimus tarkoittaa?

Kulttuurien tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa erilaisia kulttuureja ja niiden kohtaamista, kulttuurien ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, uskontoja ja perinteiden välittymistä sukupolvelta toiselle. Kulttuuri vaikuttaa monella eri tasolla aina yksilön arjesta yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja globaaleihin ilmiöihin. Taiteiden tutkimuksessa taas voit erikoistua joko estetiikkaan, elokuva- ja televisiotutkimukseen, musiikkitieteen, teatteritieteeseen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen.

Työllisyysnäkymät ja tulevaisuus

Kuten monella muullakin yliopistokoulutuksella, ovat kulttuurien ja taiteiden tutkimuksessa mahdollisuudet laajat. Kulttuuri alalta työllistytään muun muassa tutkijoiksi, asiantuntijoiksi, suunnittelu, kehitys- ja hallintotehtäviin, järjestötehtäviin, konsulteiksi, koordinaattoreiksi, tiedottajiksi, toimittajiksi, mediatyöhön ja opetuksen ja koulutuksen alalle. Taiteiden parista voit työllistyä samantyylisiin tehtäviin kuin kulttuurialaltakin ja lisäksi esimerkiksi taiteilijaksi, graafiseksi suunnittelijaksi, tuottajaksi tai suunnittelijaksi. Voit kehittää itsellesi sopivan asiantuntijuuden valitsemalla sinua kiinnostavia ja hyödyllisiä sivuaineita. Toimittajan uralle tähtäävän kannattaa yhdistää opintoihinsa viestintää, konsultin tai tuottajan kaupallisen puolen opintoja ja opettajan pedagogiset opinnot. Yliopistourasi aikana voit räätälöidä juuri itsellesi sopivan opintokokonaisuuden ja siten sijoittua haluamiisi tehtävin työelämässä.

Kuinka kulttuurien ja taiteiden tutkimusta voi päästä opiskelemaan?

Kulttuurien tutkimusta voit opiskella Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa (Joensuun kampus). Molempiin koulutusohjelmiin haetaan omilla erillisillä valintakokeillaan. Valintakoekirjallisuus poikkeaa toisistaan hakukohteiden välillä, mutta molemmissa kokeissa kirjoitetaan kokeessa jaettavaan aineistoon ja valintakoekirjallisuuteen perustuvia esseitä. Joensuun valintakoekirjallisuus on jo tiedossa ja Helsingin julkaistaan huhtikuussa 2018.

Taiteiden tutkimusta voit opiskella ainoastaan Helsingin yliopistossa. Valintakokeessa tulee hallita ennen koetta huhtikuussa 2018 julkaistava ennakkomateriaali ja vastattava kysymyksiin myös kokeessa jaettavan aineiston perusteella. Tehtävät ovat esseemuotoisia, monivalintaa tai muita lyhyempiä tehtävätyyppejä.

Lue lisää hakemisesta ja valintakokeista osoitteessa http://www.eximia.fi/valmennuskurssi/kulttuuri-ja-taide/valintakoetietoja/

Kommentoi juttua

YO-arvosanoilla suoraan opiskelemaan

Julkaistu 23.10.2017 — Kirjoittaja Oona Kantele

Samalla kun syystuulet puhaltavat lehdet puista, ravistelevat muutosten tuulet koko korkeakoulujen hakujärjestelmää. Näihin vuosiin saakka abiturientit ovat saaneet rauhassa pohtia tulevaisuuttaan koko lukion ajan ja yo-arvosanojen painoarvo on ollut vähäinen jatko-opintoihin haettaessa. Lähes kaikkialle on ollut mahdollista päästä opiskelemaan pelkällä valintakokeella, vaikka toki hyvät arvosanat yo-kokeessa ovat avittaneet jatko-opiskelupaikan saamista.

Monetkaan yliopistot eivät ole vielä julkaisseet valintakoevaatimuksiaan, mutta ministeriötasolta tulevat muutospaineet ovat selvät. Korkeakoulujen toivotaan siirtävän valintaansa painottumaan yo-kokeeseen ja valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Esimakua tulevasta antaa kauppatieteellisen yhteisvalinta, jossa 60 % uusista opiskelijoista tullaan tulevana keväänä valitsemaan yo-arvosanojen perusteella.

Lukion merkitys korostuu myös valintakoekirjallisuudessa. Kauppatieteen valintakokeessa tulee osata lukion historiaa, yhteiskuntaoppia ja matematiikka. Lääketieteen valintakoe oli aikaansa edellä ja uudistui jo vuonna 2012 käsittämään lukion oppimäärän fysiikan, kemian ja biologian. Uutena esimerkkinä tuulen ravistelemaan joukkoon on liittynyt logopedia, jossa ei ole tulevana keväänä käytössä enää minkäänlaisia valintakoekirjoja. Koko valintakoe tulee perustumaan kokeessa jaettavaan aineistoon.

Tulevien lukion ykkösten on siis syytä alkaa ajatella tulevaisuuttaan jo ennen kuin muste peruskoulun päättötodistuksessa on ehtinyt kuivua. Hyvä menestys kurssilla ja kurssikokeessa tapaa johtamaan hyviin arvosanoihin yo-kirjoituksissa. Ja kirjoittamalla hyvät arvosanat, voivat ovet unelmien opiskelupaikkaan ja ammattiin aueta ilman minkäänlaista valintakoetta. Toisaalta valintakoeväylä tullaan myös säilyttämään, eivätkä ylioppilaskirjoitukset onneksi määrää kenenkään koko kohtaloa.

Sinnikäs ja ahkera opiskelu ovat yhä menestyksen avaimia, myös kaikkien muutosten keskellä. Syysillat pimenevät ja vesisade rummuttaa ikkunaa. Ei ole syksyä parempaa aikaa käpertyä sohvan nurkkaan ja tarttua kirjaan. Ehkä jopa oppikirjaan, porttiin kohti unelmia.

Kommentoi juttua