Eximian blogi

Mitä kulttuurien ja taiteiden tutkimus tarkoittaa?

Kulttuurien tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa erilaisia kulttuureja ja niiden kohtaamista, kulttuurien ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, uskontoja ja perinteiden välittymistä sukupolvelta toiselle. Kulttuuri vaikuttaa monella eri tasolla aina yksilön arjesta yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja globaaleihin ilmiöihin. Taiteiden tutkimuksessa taas voit erikoistua joko estetiikkaan, elokuva- ja televisiotutkimukseen, musiikkitieteen, teatteritieteeseen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen.

Työllisyysnäkymät ja tulevaisuus

Kuten monella muullakin yliopistokoulutuksella, ovat kulttuurien ja taiteiden tutkimuksessa mahdollisuudet laajat. Kulttuuri alalta työllistytään muun muassa tutkijoiksi, asiantuntijoiksi, suunnittelu, kehitys- ja hallintotehtäviin, järjestötehtäviin, konsulteiksi, koordinaattoreiksi, tiedottajiksi, toimittajiksi, mediatyöhön ja opetuksen ja koulutuksen alalle. Taiteiden parista voit työllistyä samantyylisiin tehtäviin kuin kulttuurialaltakin ja lisäksi esimerkiksi taiteilijaksi, graafiseksi suunnittelijaksi, tuottajaksi tai suunnittelijaksi. Voit kehittää itsellesi sopivan asiantuntijuuden valitsemalla sinua kiinnostavia ja hyödyllisiä sivuaineita. Toimittajan uralle tähtäävän kannattaa yhdistää opintoihinsa viestintää, konsultin tai tuottajan kaupallisen puolen opintoja ja opettajan pedagogiset opinnot. Yliopistourasi aikana voit räätälöidä juuri itsellesi sopivan opintokokonaisuuden ja siten sijoittua haluamiisi tehtävin työelämässä.

Kuinka kulttuurien ja taiteiden tutkimusta voi päästä opiskelemaan?

Kulttuurien tutkimusta voit opiskella Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa (Joensuun kampus). Molempiin koulutusohjelmiin haetaan omilla erillisillä valintakokeillaan. Valintakoekirjallisuus poikkeaa toisistaan hakukohteiden välillä, mutta molemmissa kokeissa kirjoitetaan kokeessa jaettavaan aineistoon ja valintakoekirjallisuuteen perustuvia esseitä. Joensuun valintakoekirjallisuus on jo tiedossa ja Helsingin julkaistaan huhtikuussa 2018.

Taiteiden tutkimusta voit opiskella ainoastaan Helsingin yliopistossa. Valintakokeessa tulee hallita ennen koetta huhtikuussa 2018 julkaistava ennakkomateriaali ja vastattava kysymyksiin myös kokeessa jaettavan aineiston perusteella. Tehtävät ovat esseemuotoisia, monivalintaa tai muita lyhyempiä tehtävätyyppejä.

Lue lisää hakemisesta ja valintakokeista osoitteessa http://www.eximia.fi/valmennuskurssi/kulttuuri-ja-taide/valintakoetietoja/

Kommentoi juttua

YO-arvosanoilla suoraan opiskelemaan

Julkaistu 23.10.2017 — Kirjoittaja Oona Kantele

Samalla kun syystuulet puhaltavat lehdet puista, ravistelevat muutosten tuulet koko korkeakoulujen hakujärjestelmää. Näihin vuosiin saakka abiturientit ovat saaneet rauhassa pohtia tulevaisuuttaan koko lukion ajan ja yo-arvosanojen painoarvo on ollut vähäinen jatko-opintoihin haettaessa. Lähes kaikkialle on ollut mahdollista päästä opiskelemaan pelkällä valintakokeella, vaikka toki hyvät arvosanat yo-kokeessa ovat avittaneet jatko-opiskelupaikan saamista.

Monetkaan yliopistot eivät ole vielä julkaisseet valintakoevaatimuksiaan, mutta ministeriötasolta tulevat muutospaineet ovat selvät. Korkeakoulujen toivotaan siirtävän valintaansa painottumaan yo-kokeeseen ja valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Esimakua tulevasta antaa kauppatieteellisen yhteisvalinta, jossa 60 % uusista opiskelijoista tullaan tulevana keväänä valitsemaan yo-arvosanojen perusteella.

Lukion merkitys korostuu myös valintakoekirjallisuudessa. Kauppatieteen valintakokeessa tulee osata lukion historiaa, yhteiskuntaoppia ja matematiikka. Lääketieteen valintakoe oli aikaansa edellä ja uudistui jo vuonna 2012 käsittämään lukion oppimäärän fysiikan, kemian ja biologian. Uutena esimerkkinä tuulen ravistelemaan joukkoon on liittynyt logopedia, jossa ei ole tulevana keväänä käytössä enää minkäänlaisia valintakoekirjoja. Koko valintakoe tulee perustumaan kokeessa jaettavaan aineistoon.

Tulevien lukion ykkösten on siis syytä alkaa ajatella tulevaisuuttaan jo ennen kuin muste peruskoulun päättötodistuksessa on ehtinyt kuivua. Hyvä menestys kurssilla ja kurssikokeessa tapaa johtamaan hyviin arvosanoihin yo-kirjoituksissa. Ja kirjoittamalla hyvät arvosanat, voivat ovet unelmien opiskelupaikkaan ja ammattiin aueta ilman minkäänlaista valintakoetta. Toisaalta valintakoeväylä tullaan myös säilyttämään, eivätkä ylioppilaskirjoitukset onneksi määrää kenenkään koko kohtaloa.

Sinnikäs ja ahkera opiskelu ovat yhä menestyksen avaimia, myös kaikkien muutosten keskellä. Syysillat pimenevät ja vesisade rummuttaa ikkunaa. Ei ole syksyä parempaa aikaa käpertyä sohvan nurkkaan ja tarttua kirjaan. Ehkä jopa oppikirjaan, porttiin kohti unelmia.

Kommentoi juttua