Eximian blogi

Liikuntatieteiden alaesittely

Julkaistu 14.11.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Liikunnanopettajaksi tai muuksi liikunta-alan ammattilaiseksi

Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta on Jyväskylän yliopistossa. Tiedekunnan sisällä on kolme koulutusohjelmavaihtoehtoa: liikuntapedagogiikka, liikuntabiologia ja liikunnan yhteiskuntatieteet. Liikuntatieteellisen tutkinto-ohjelmat ovat hyvin suosittuja, ja niihin valitaan vuosittain vain pieni osa hakijoista. Hakijalla tuleekin olla monenlaista osaamista, jotta hän voi tulla valituksi koulutukseen.

Mitä liikuntatieteellisessä opiskellaan?

Suosituin hakukohde on liikuntapedagogiikka. Tutkinto antaa opiskelijalle liikunnan ja terveystiedon aineenopettajan pätevyyden. Koulutuksessa kartutetaan valmiuksia toimia kasvatuksen ja liikunnan sekä terveystiedon opetuksen asiantuntijana alan organisaatioissa.

Liikuntabiologinen koulutus puolestaan antaa vankan osaamisen ihmisen elimistön rakenteesta ja toiminnasta ja fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteista. Opiskelija voi suuntautua biomekaniikkaan, liikuntafysiologiaan tai valmennus- ja testausoppiin. Ohjelmasta valmistuneet voivat toimia esimerkiksi valmennustehtävissä, tutkijoina, hyvinvointi- ja liikuntateknologian asiantuntijoina tai asiantuntijoina kuntoutuslaitoksissa.

Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa koulutetaan akateemisia asiantuntijoita liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan aloille. Tavoitteena on ymmärtää liikuntaa ja liikkumista laaja-alaisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkinnon suorittaneella on valmius työskennellä esimerkiksi liikunta- ja vapaa-aika-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtävissä erilaisissa organisaatioissa.

Miten liikuntatieteelliseen haetaan?

Liikuntapedagogiikan, liikuntabiologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmiin haetaan aluksi samalla kirjallisella valintakokeella. Valintakoevaatimuksena ensimmäiseen vaiheeseen on artikkelikokoelma, joka julkaistaan verkossa noin kuukausi ennen valintakoetta. Koe koostuu monivalintatehtävistä, ja siinä menestyminen edellyttää tieteellisen aineiston pikkutarkkaa hallintaa. Kirjallisen kokeen jälkeen osa hakijoista kutsutaan toiseen vaiheeseen, joka voi olla hakukohteesta riippuen esimerkiksi haastattelu, opetusnäyte ja/tai liikuntakoe. Opiskelemaan voi päästä sekä pelkän valintakokeen että yhteispisteiden perusteella.

Tutustu liikuntatieteellisen koulutusohjelmiin ja valintakoevaatimuksiin tarkemmin täällä!

Kommentoi juttua

Kasvatustieteiden alaesittely

Julkaistu 25.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Kiinnostuksen kohteena kasvatustiede

Kasvatustieteiden ala käsittää koko ihmisen elämänkaaren aikana tapahtuvan kasvun, kehityksen ja oppimisen. Alan opinnoissa voi suuntautua varhaiskasvatuksen tasolta aina aikuiskoulutukseen saakka – valinnanvaraa siis löytyy. Kasvatustieteitä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Kasvatusalan koulutuksilla on yhteinen valintayhteistyöverkosto, joka laatii ja toteuttaa vuosittain järjestettävän VAKAVA-kokeen. Kokeella voi hakea useisiin kymmeniin verkostossa mukana oleviin koulutuksiin. Kaikki kasvatustieteen koulutukset eivät kuitenkaan ole mukana yhteistyössä; esimerkiksi joillakin aikuiskasvatuksen koulutuksilla on erilliset, koulutusohjelmakohtaiset valintakoevaatimuksensa.

Kasvatustieteiden alla on valittavana yliopistosta riippuen vaihteleva määrä erilaisia koulutusohjelmia. Hyvin suosittuja ovat esimerkiksi luokanopettajan sekä yleisen kasvatustieteen opinnot. Opinnoissa on paljon suuntautumisvaihtoehtoja, ja mahdollisia erikoistumisalueita ovat esimerkiksi erityisopetus sekä kotitalouden, käsityön ja musiikin aineenopettajakoulutus. Kasvatustieteilijöiden työllisyystilanne on varsin hyvä, ja erityisesti luokan- ja lastentarhanopettajat työllistyvät hyvin omaa koulutustaan vastaaviin töihin. Aikuis- tai yleistä kasvatustiedettä lukeneen työllistymiseen vaikuttavat esimerkiksi opiskelijan sivuainevalinnat ja oma aktiivisuus. Työllisyysnäkymät ovat kuitenkin pääpiirteittäin hyvät: alalta valmistuneita toimii esimerkiksi monenlaisissa suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstönkehittämistehtävissä.

VAKAVA-valintayhteistyöverkostossa mukana olevien koulutusten valintakoe on viime vuosina koostunut väittämä- ja monivalintatehtävistä. Ennakkomateriaalina on vuosittain vaihtuva, maaliskuun lopussa julkaistava Samalta viivalta -artikkelikokoelma, joka sisältää kasvatustieteen näkökulmasta kiinnostavia ilmiöitä käsitteleviä artikkeleita. Artikkelit sisältävät usein runsaasti teoreettisia käsitteitä. Kasvatustiede on haluttu opiskeluala, ja tullakseen hyväksytyksi suosituimpiin koulutusohjelmiin (kuten luokanopettaja) opiskelijan tulee hallita valintakoemateriaali erittäin perusteellisesti. Osaan koulutusohjelmista järjestetään lisäksi soveltuvuuskoe (yliopistosta ja koulutusohjelmasta riippuen esimerkiksi haastattelu ja/tai ryhmätehtävä), johon kutsutaan erikseen VAKAVA-kokeessa parhaiten menestyneet hakijat. Sisäänpääsyprosessi ei siis ole helppo, mutta opiskelupaikka unelmien alalla palkitsee takuulla!

Kommentoi juttua

Hallintotieteiden alaesittely

Julkaistu 24.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Haluaisitko hallintotieteilijäksi?

Hallintotieteet tarkastelevat muuttuvaa hallintoa erilaisista näkökulmista. Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiuksia järjestäytyneen toiminnan erittelyyn ja analysointiin. Tutkinto-ohjelmassa opiskelija perehtyy organisaatioiden, johtamisen, talouden ja hallinnon oikeudellisiin perusteisiin sekä kehittää ymmärrystään hallinnon alueellisista ja ympäristöpoliittisista vaikutuksista. Hallintotiedettä voi opiskella Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa tarjotaan niin sanottua erikoisjuristikoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.

Tampereen yliopistossa perustutkintojen tutkintorakenne on kaksiportainen: ensin opiskelija suorittaa laaja-alaisen hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon, ja tämän jälkeen hän suorittaa hallintotieteiden maisterin tutkinnon jossakin viidestä opintosuunnasta. Mahdolliset opintosuunnat ovat hallintotieteiden opintosuunta, julkisoikeuden opintosuunta, julkisen talousjohtamisen opintosuunta, kunta- ja aluejohtamisen opintosuunta sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuunta. Opiskelija hakeutuu haluamaansa opintosuuntaan (tai useampaan) toisen lukuvuoden syksyllä.

Hallintotieteiden opinnoissa on paljon valinnaisuutta, ja valittu opintosuunta sekä muut opiskelijan valinnaiset opinnot määrittävät suuntaa työelämässä valmistumisen jälkeen. Opinnot koostuvat pitkälti kirjatenttien suorittamisesta sekä luennoista. Hallintotieteiden maisterit voivat työllistyä monipuolisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi ministeriöiden, kunnallishallinnon, Euroopan unionin sekä erilaisten yrityksen palveluksessa.

Hallintotieteiden valintakoe on perinteisesti koostunut väittämä- ja esseetehtävistä. Ennakkomateriaalina kokeeseen on ollut useana edellisenä keväänä teos nimeltä Governance, jossa esitellään jokaista hallintotieteen osa-aluetta. Lisäksi osaan valintakoekysymyksistä on vastattu kokeessa jaettavan aineiston pohjalta. Valintakoevaatimuksia vuodelle 2018 ei ole vielä julkaistu, joten nähtäväksi jää, päntätäänkö Governancea vielä ensi keväänäkin!

Kommentoi juttua

Farmasian alaesittely

Julkaistu 19.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Haaveena farmasian opiskelu?

Farmasia on kiehtova ala, jota opiskeltuasi voit työllistyä monipuolisiin lääkehuollon tehtäviin: vaihtoehtoina ovat esimerkiksi lääkkeiden tutkiminen, kehittäminen ja jakelu sekä erilaiset asiantuntijatehtävät ja farmaseuttista asiantuntemusta vaativa asiakaspalvelu. Alan tutkinnot ovat farmaseutin alempi ja proviisorin ylempi korkeakoulututkinto. Farmasiaa voi opiskella Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa, ja hakija voi halutessaan hakea yhteishaussa samanaikaisesti eri yliopistoihin. Lääkkeitä luonnollisesti tarvitaan myös tulevaisuudessa, joten alalla on erittäin hyvät ja monipuoliset työllisyysnäkymät.

Farmaseutin ja proviisorin opinnoissa perehdytään lääke- ja apuaineiden kemiaan, lääkkeiden valmistukseen, biolääketieteelliseen farmasiaan ja lääkehoitoon yleisesti. Lääkkeitä ja niiden käyttöä tarkastellaan myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Opintoihin sisältyy sekä teoriaopintoja että harjoitustöitä laboratoriossa ja pienryhmissä. Opiskelu on hyvin laaja-alaista ja sisältää vaihtelevia opetus- ja työskentelymuotoja. Pakollisten harjoittelujaksojen aikana opiskelija pääsee käyttämään farmaseuttista osaamistaan käytännön tilanteissa, kuten terveysneuvonnassa ja asiakaspalvelutilanteissa. Opiskelija voi myös valinnaisilla kursseilla täydentää koulutustaan itseään kiinnostavilla aiheilla.

Farmasian valintakoe on usein haastava erityisesti ensimmäistä kertaa hakevalle. Ensi kevään valintakoevaatimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta viime vuosina valintakokeessa on ollut kaksi osuutta: fysiologia ja anatomia sekä kemia. Fysiologian osuuteen ennakkomateriaalina on ollut teos Ihminen: Fysiologia ja anatomia, kemian osuuteen lukion opetussuunnitelman mukaiset pakolliset ja syventävät kurssit (kurssit 1–5). Kemian tehtävät testaavat hakijan valmiutta opiskella luonnontieteisiin perustuvaa farmasiaa. Koe on yleensä koostunut monivalintatehtävistä.

Farmasian ensi kevään valintakoevaatimukset julkaistaneen lähiaikoina. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, säilyvätkö vanhat valintakoevaatimukset vai tuleeko esimerkiksi osa kokeesta olemaan aineistomuotoinen. Seuraamalla Eximian nettisivuja kuulet uusista valintakoevaatimuksista ensimmäisten joukossa!

Kommentoi juttua

Logopedian uudet valintakoevaatimukset

Julkaistu 17.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Logopedian valintakoe uudistuu

Oulun yliopisto on julkaissut ensi kevään logopedian valintakoevaatimukset, ja samalla huhut valintakokeen uudistumisesta saivat vahvistuksen. Uudistuksen myötä ensi kevään logopedian valintakokeeseen ei julkaista enää lainkaan ennakkomateriaalia: aiemmilta vuosilta tuttuja teoksia Puhuva ihminen ja Ihmisen anatomia ja fysiologia ei siis tarvitse enää kokeeseen päntätä.

Logopedian valintakokeeseen on jo muutaman vuoden ajan sisältynyt myös monivalintatehtävistä koostuva aineisto-osuus. Monivalinta säilyy tehtävätyyppinä edelleen, joten käytännössä erona aiempiin vuosiin on, että ensi keväänä kirjallisuuteen perustuva osuus jää kokeesta kokonaan pois ja aineisto-osuudesta saa aiempaa enemmän pisteitä. Kokeen kokonaispistemäärä on jatkossakin maksimissaan 40 pistettä. Koe on sama kaikissa yliopistoissa, joten Oulun yliopiston valintakoevaatimukset pitävät paikkansa myös muiden yliopistojen kohdalla.

Ennakkomateriaalista luopuminen on kiintoisa, joskaan ei kovin yllättävä, päätös yliopistoilta. Tällä hetkellä keskustelu valintakoeuudistuksista käy kiivaana, ja pyrkimyksenä on mahdollisimman monilla aloilla luopua pitkää valmistautumista vaativista koetyypeistä ja laajoista ennakkomateriaaleista ja painottaa kokeissa yhä enemmän juuri aineistojen hallintaa. Aineistokoe ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, etteikö kokeeseen voisi valmistautua; yksityiskohtaisen pänttäämisen ja ulkoluvun sijasta valmentautuminen kokeeseen vain täytyy toteuttaa eri tavalla.

Eximia valmentaa logopedian valintakokeeseen uudistuksesta huolimatta, ja logopedian valmennuskurssit järjestetään normaalisti. Kurssien sisältö muotoutuu uusiksi, sillä tulevaisuudessa kokeessa menestyminen on kiinni kyvystä analysoida ja jäsentää erilaisia aineistoja ja soveltaa tietoa. Kurssilla harjoitellaan siis jatkossa runsaasti erilaisten aineistojen käsittelyä ja tulkintaa ja tutustutaan erilaisiin aineistotyyppeihin. Kurssien sisältö tarkentuu nettisivuille myöhemmin, joten mikäli logopedia hakukohteena kiinnostaa, kannattaa olla kuulolla!

Kommentoi juttua