Eximian blogi

Viikotehtävän 2 ratkaisu Magneettikuvauslaite:

a)

Magneettivuo silmukan läpi on: Φ=AB=πr^2=π(d/2)^2 B. (1p)

Magneettivuon tiheyden muutosnopeus on suoraan annettu arvo 20,0 mT/ms=20,0 T/s. (½p)

Indusoitunut lähdejännite saadaan induktiolaista:

e=-ΔΦ/Δt(½p)=Δ(π(d/2)^2 B)/Δt=π(d/2)^2ΔB/Δt=π((0,05 m)/2)^2 (20 T)/(1 s)=0,03926…V≈40 mV 1p)

b)

Silmukassa syntyy lämpöenergiaa Q teholla P=Q/t (½p). Tehonkulutus saadaan Ohmin laista:

P=eI=e^2/R (1p) ja resistanssi resistiivisyydestä: R=ρ l/A=ρ 2πr/A=ρ πd/A (1p).

Lämpöenergia menee kappaleen lämmittämiseen:

Q=cmΔT=cρ_tiheys VΔT=cρ_tiheys AπdΔT (1p). Yhdistetään kaikki lausekkeet:

P=Q/t↔e^2/(ρ πd/A)=(cρ_tiheys AπdΔT)/t

→ΔT=(te^2)/(ρπ^2 d^2 cρ_tiheys ) (½p)=(60 s⋅(0,03926 V)^2)/(16⋅10^(-8) Ωm⋅π^2⋅(0,05 m)^2⋅460 J/kgK⋅7,8⋅10^3kg/m^3 )

=6,528…K≈7 K (1p)

Viikkotehtävä 3 Anandamidin valmistus:

Kannibinoideja saadaan mm. Cannabis sativa –hampusta. Marihuana ja hasis sisältävät ovat aktiivisia fysiologisia huumeaineita, jotka kannibinoideja. Kannibinoideista tunnetuimmalla Δ9-tetrahydrokannabinolilla on lukuisia psykotrooppisia vaikutuksia. Tämän lisäksi tunnetaan kymmeniä muita kasviperäisiä kannabinoideja. Sekä eläinten että ihmisten elimistössä on kasviperäisten aineiden tapaan vaikuttavia endokannabinoideja, kuten anandamiidi (AEA) ja 2-arakidonyyliglyseroli (2-AG). Yhdisteet sitoutuvat elimistössä kannabinoidireseptoreihin, joiden löytyminen on selvittänyt kannabinoidien fysiologisia vaikutuksia ja avannut samalla oven lääkekehitykselle. Rimonabanttia käytetään mm. ylipainon hoidossa. Sitä on tutkittu myös tupakointia vähentävänä valmisteena. Elimistön tuottamat endokannabinoidit säätelevät useita elimistön toimintoja.

Niiden vaikutus on lyhyt ja paikallinen.

Kaakao ja sitä kautta suklaa sisältää anandamidia. Anandamidi on luonnollisesti aivoissamme esiintyvä neurotransmittori eli hermosolujemme välittäjä-aine. Anandamidi on kannabioidi, jolla on keskeinen vaikutus mieliaalaamme ja sitä erittyy aina kun koemme autuutta ja onnellisuutta. Anandamidi on arakidonihapon johdannainen. Anandamidi valmistetaan synteesissä, jossa arakidonihappo reagoi 2-aminoetanolin kanssa. Kun kirjoitan kirjainyhdistelmän THC, luo se monelle assosiaation kannabiksen vaikuttavaan ainesosaan (9-tetrahydrokannabinolia). On kuitenkin pitkään tiedetty, että kemikaali, joka luonnollisesti lukkiutuu kehossamme THC-reseptoriin, on anandamidi. Kun tietyt molekyylit tarttuvat solun pinnalla olevaan reseptoriin, mahdollistuu tiedon välittyminen solukalvon läpi ja tunnemme olevamme ”pilvessä”.

Anandamidi on siis ihmiselimistön endogeeninen kannabioidi eli endokannabioidi, joka on hypnoottista, hallusinogeenista, rauhoittavaa ja unettavaa. Endogeeniset eli sisäsyntyiset kannabinoidit ovat rakenteeltaan eikosanoideja eli arakidonihapon johdoksia. Elimistössä on kahdenlaisia kannabioidireseptoreja, mutta vain aivojen CB1-reseptori liittyy THC:n psykoaktiivisiin vaikutuksiin eli THC matkii elimistön endokannabioideja. THC kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin vain keskivahvasti, mutta kuitenkin luonnollista anandamidia hiukan vahvemmin. Endokannabinoidit toimivat hermostoa suojaavasti. Ne ovat osa aivojen palkitsemisjärjestelmää ja vähentävät kipua. Kova urheilu lisää anandamidin tuotantoa, ja liikkumisen aiheuttama euforinen hyvä olo tulee endokannabinoiditason noususta. (lähde: raakasuklaa.com)

a) Mitkä funktionaaliset ryhmät löydät tetrahydrokannabinolista? Ympyröi ja nimeä ne molekyylin rakennekaavasta.

b) Kirjoita reaktioyhtälö anandamidin valmistukselle.

c) Kuinka paljon arakidonihappoa tarvitaan, jotta voidaan valmistaa 0,62 g anandamidia?


Kommentoi juttua

Liikuntatieteiden alaesittely

Julkaistu 14.11.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Liikunnanopettajaksi tai muuksi liikunta-alan ammattilaiseksi

Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta on Jyväskylän yliopistossa. Tiedekunnan sisällä on kolme koulutusohjelmavaihtoehtoa: liikuntapedagogiikka, liikuntabiologia ja liikunnan yhteiskuntatieteet. Liikuntatieteellisen tutkinto-ohjelmat ovat hyvin suosittuja, ja niihin valitaan vuosittain vain pieni osa hakijoista. Hakijalla tuleekin olla monenlaista osaamista, jotta hän voi tulla valituksi koulutukseen.

Mitä liikuntatieteellisessä opiskellaan?

Suosituin hakukohde on liikuntapedagogiikka. Tutkinto antaa opiskelijalle liikunnan ja terveystiedon aineenopettajan pätevyyden. Koulutuksessa kartutetaan valmiuksia toimia kasvatuksen ja liikunnan sekä terveystiedon opetuksen asiantuntijana alan organisaatioissa.

Liikuntabiologinen koulutus puolestaan antaa vankan osaamisen ihmisen elimistön rakenteesta ja toiminnasta ja fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteista. Opiskelija voi suuntautua biomekaniikkaan, liikuntafysiologiaan tai valmennus- ja testausoppiin. Ohjelmasta valmistuneet voivat toimia esimerkiksi valmennustehtävissä, tutkijoina, hyvinvointi- ja liikuntateknologian asiantuntijoina tai asiantuntijoina kuntoutuslaitoksissa.

Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa koulutetaan akateemisia asiantuntijoita liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan aloille. Tavoitteena on ymmärtää liikuntaa ja liikkumista laaja-alaisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkinnon suorittaneella on valmius työskennellä esimerkiksi liikunta- ja vapaa-aika-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtävissä erilaisissa organisaatioissa.

Miten liikuntatieteelliseen haetaan?

Liikuntapedagogiikan, liikuntabiologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmiin haetaan aluksi samalla kirjallisella valintakokeella. Valintakoevaatimuksena ensimmäiseen vaiheeseen on artikkelikokoelma, joka julkaistaan verkossa noin kuukausi ennen valintakoetta. Koe koostuu monivalintatehtävistä, ja siinä menestyminen edellyttää tieteellisen aineiston pikkutarkkaa hallintaa. Kirjallisen kokeen jälkeen osa hakijoista kutsutaan toiseen vaiheeseen, joka voi olla hakukohteesta riippuen esimerkiksi haastattelu, opetusnäyte ja/tai liikuntakoe. Opiskelemaan voi päästä sekä pelkän valintakokeen että yhteispisteiden perusteella.

Tutustu liikuntatieteellisen koulutusohjelmiin ja valintakoevaatimuksiin tarkemmin täällä!

Kommentoi juttua

Viikotehtävä 1 Kystinen fibroosi ratkaisu:

a) 

Tehtävänannon perusteella kystinen fibroosi periytyy resessiivisesti autosomissa, koska terveet vanhemmat ovat saaneet sairaan tyttären. (1 p)

Mies on tautialleelin kantaja todennäköisyydellä 2/3. (½ p)

Naisen todennäköisyys olla tautialleelin kantaja saadaan Hardy-Weinbergin laista:

p2 + 2pq + q2 = 1, missä 𝑞=√𝐼=√12500=0,02 (½ p)

tällöin p = q – 1 = 0,98 (½ p)

P(Aa) = 2pq = 1 - p2 - q2 = 0,0392 (1 p)

Todennäköisyys, että kahden kantajan jälkeläinen sairastuu tautiin, on 25 %. (½ p)

Eli todennäköisyys sairaaseen jälkeläiseen on 2/3 * 0,0392 * 0,25 = 0,00653… (½ p) 0,7 % (½ p)

b)

a-kohdan mukaan kenen tahansa riski olla tautialleelin kantaja on 0,0392. (½ p)

Serkusten jälkeläisen riski saada kystinen fibroosi on:

P = 0,03922 * 0,25 + 2pqF (1 p), missä p = 0,98, q = 0,02 ja F = 1/16 (1 p) = 0,00283… (½ p)

-Verrataan a-kohdan pariskunnan riskiä tähän riskiin: 0,00653…0,00283…=2,305… (½ p)

eli ≈ 2,3-kertainen riski (½ p)



Tehtävä 2 Magneettikuvauslaite

Magneettikuvauslaitteessa käytetään voimakasta laitteen keskiakselin suuntaista magneettikenttää, jonka magneettivuon tiheys on 2,30 T. Magneettikentän suuruutta muutetaan pulssimaisesti, jolloin saadaan kuvassa näkymään kehon eri kudokset. Magneettikuvauslaitteeseen menevä kehonmuokkausta harrastava potilas on unohtanut, että kehon sisäiset metalliesineet ovat erittäin vaarallisia magneettikuvauksessa. Hänellä on olkapäässä ihon alainen metallirengas, jonka halkaisija on 5 cm.

a) Kuinka suuri jännite indusoituu metallirenkaaseen, kun tutkimuksen aikana magneettivuon tiheys keskiakselin suunnassa pienenee ja kasvaa tasaisesti 20,0 mT/ms jokaisella 15,0 ms pätkällä? Renkaan taso on kohtisuorassa laitteen keskiakselin kanssa. (Vinkki: induktiolain mukaan e=-ΔΦ/Δt) (3 p)

b) Kuinka paljon metallirengas lämpenee minuutissa, jos oletetaan, että silmukassa tapahtunut tehohäviö muuttuu kokonaan lämpöenergiaksi eikä ehdi merkittävästi siirtymään metallista kehoon? Teräksisen metallirenkaan poikkipinta-ala on 3,5 mm^2, tiheys 7,8⋅10^3 kg/m^3, ominaislämpökapasiteetti 0,46 kJ/kgK ja resistiivisyys 16⋅10^(-8) Ωm. (5 p)

Kommentoi juttua

Mitä kulttuurien ja taiteiden tutkimus tarkoittaa?

Kulttuurien tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa erilaisia kulttuureja ja niiden kohtaamista, kulttuurien ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, uskontoja ja perinteiden välittymistä sukupolvelta toiselle. Kulttuuri vaikuttaa monella eri tasolla aina yksilön arjesta yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja globaaleihin ilmiöihin. Taiteiden tutkimuksessa taas voit erikoistua joko estetiikkaan, elokuva- ja televisiotutkimukseen, musiikkitieteen, teatteritieteeseen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen.

Työllisyysnäkymät ja tulevaisuus

Kuten monella muullakin yliopistokoulutuksella, ovat kulttuurien ja taiteiden tutkimuksessa mahdollisuudet laajat. Kulttuuri alalta työllistytään muun muassa tutkijoiksi, asiantuntijoiksi, suunnittelu, kehitys- ja hallintotehtäviin, järjestötehtäviin, konsulteiksi, koordinaattoreiksi, tiedottajiksi, toimittajiksi, mediatyöhön ja opetuksen ja koulutuksen alalle. Taiteiden parista voit työllistyä samantyylisiin tehtäviin kuin kulttuurialaltakin ja lisäksi esimerkiksi taiteilijaksi, graafiseksi suunnittelijaksi, tuottajaksi tai suunnittelijaksi. Voit kehittää itsellesi sopivan asiantuntijuuden valitsemalla sinua kiinnostavia ja hyödyllisiä sivuaineita. Toimittajan uralle tähtäävän kannattaa yhdistää opintoihinsa viestintää, konsultin tai tuottajan kaupallisen puolen opintoja ja opettajan pedagogiset opinnot. Yliopistourasi aikana voit räätälöidä juuri itsellesi sopivan opintokokonaisuuden ja siten sijoittua haluamiisi tehtävin työelämässä.

Kuinka kulttuurien ja taiteiden tutkimusta voi päästä opiskelemaan?

Kulttuurien tutkimusta voit opiskella Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa (Joensuun kampus). Molempiin koulutusohjelmiin haetaan omilla erillisillä valintakokeillaan. Valintakoekirjallisuus poikkeaa toisistaan hakukohteiden välillä, mutta molemmissa kokeissa kirjoitetaan kokeessa jaettavaan aineistoon ja valintakoekirjallisuuteen perustuvia esseitä. Joensuun valintakoekirjallisuus on jo tiedossa ja Helsingin julkaistaan huhtikuussa 2018.

Taiteiden tutkimusta voit opiskella ainoastaan Helsingin yliopistossa. Valintakokeessa tulee hallita ennen koetta huhtikuussa 2018 julkaistava ennakkomateriaali ja vastattava kysymyksiin myös kokeessa jaettavan aineiston perusteella. Tehtävät ovat esseemuotoisia, monivalintaa tai muita lyhyempiä tehtävätyyppejä.

Lue lisää hakemisesta ja valintakokeista osoitteessa http://www.eximia.fi/valmennuskurssi/kulttuuri-ja-taide/valintakoetietoja/

Kommentoi juttua

Lääketieteen viikkotehtävä 1

Julkaistu 2.11.2017 — Kirjoittaja Viikon lääkistehtävä

Olisiko sinusta Lääkikseen?


Eximian julkaisemien valintakoetasoisten viikkotehtävien avulla voit testata osaamisesi. Uusi tehtävä ja edellisen tehtävän ratkaisu julkaistaan Eximian blogissa aina torstaisin. Kokeile mihin taitosi riittävät!

Tehtävä 1: Kystinen fibroosi

Kystinen fibroosi on aineenvaihdunnallinen monielinsairaus, jossa erästä kloridikanavatyyppiä koodaavassa CFTR-geenissä on tapahtunut mutaatio. Yleisin mutaatio kystisen fibroosin tapauksessa on proteiinin 508. aminohappoa, fenyylialaniinia koodaavan nukleotidikolmikon deleetio CFTRgeenissä. Tällöin muodostuva viallinen kloridikanava hajotetaan solussa. Seurauksena on viskoosin liman kertyminen muun muassa hengitysteihin, mikä vaikeuttaa hengittämistä ja lisää vaarallisten hengitystieinfektioiden riskiä. Myös hikoilu ja ruoansulatus häiriintyvät. Kystinen fibroosi on valkoihoisen rodun yleisin perinnöllinen sairaus, jonka insidenssi eli ilmaantuvuus Keski-Euroopassa on 1 tapaus 2500 syntyvää lasta kohti.

Populaatiossa esiintyville geeneille pätee Hardy-Weinbergin periaate, jota on kutsuttu myös geneettisen materiaalin häviämättömyyden laiksi. Sen mukaan tietyn geenin mahdollistengenotyyppien (AA, Aa ja aa) suhteelliset osuudet populaatiosta voidaan laskea kaavasta:

p2+ 2pq + q2 = 1

(AA) (Aa) (aa)

Kaavassa p on normaalin alleelin geenifrekvenssi ja q on mutatoituneen alleelin geenifrekvenssi. Jos populaatiossa oletetaan esiintyvän vain kahta eri alleelia, voidaan merkitä p + q = 1. Resessiivisen taudin tapauksessa genotyyppi aa tarkoittaa sairasta henkilöä eli osuus q2ilmaisee taudin insidenssin. Genotyyppi Aa tarkoittaa tällöin taudin kantajaa eli Hardy-Weinbergin kaavassa termi 2pq on populaation kantajatiheys. Tämä tarkoittaa samalla todennäköisyyttä, jolla satunnaisesti valittu populaation edustaja on taudin kantaja. Käytännössä Hardy-Weinbergin periaate on vain tilastollinen malli, jonka tarkkuutta vähentävät muun muassa kumppaninvalintaperusteet. Yksi esimerkki ovat suvut, joissa serkusavioliitot ovat tavallisia. Sukulaisuuden astetta kuvaa ns. sisäsiittoisuuskerroin F, joka kuvaa todennäköisyyttä, jolla jonkin geenin suhteen homotsygootti jälkeläinen on perinyt tuon geenin vanhempien yhteiseltä esivanhemmalta. Esimerkiksi identtisten kaksosten välinen sisäsiittoisuuskerroin on 100 %, sisarusten välinen kerroin on 25 % jne. Jos halutaan laskea todennäköisyys, jolla sukulaispariskunta saa sairaan lapsen, lisätään normaaliin sairastumisriskiin termi 2pqF, missä F on sisäsiittoisuuskerroin. Mitä kauempi sukulaisuussuhde on, sitä pienemmäksi sisäsiittoisuuskerroin muuttuu ja siten sairastumisriski lähestyy väestön keskiarvoa.

Raskautta suunnitteleva saksalaispariskunta saapuu perinnöllisyysneuvojalle huolenaiheenaan miehen suvussa esiintyvä kystinen fibroosi. Miehen molemmat vanhemmat ovat terveitä, mutta toinen miehen siskoista sairastaa tautia. Naisen lähisuvussa ei ole esiintynyt kystistä fibroosia, mutta pariskuntaa huolettaa tautigeenin mahdollinen kantajuus.

a) Millä todennäköisyydellä pariskunnan jälkeläinen sairastuu kystiseen fibroosiin? (5 p)

b) Kuinka moninkertainen riski pariskunnalla on saada sairas lapsi verrattuna kahteen keskieurooppalaiseen serkukseen, joiden suvussa ei ole esiintynyt kystistä fibroosia? (4 p)


Kommentoi juttua

Kauppatieteden alaesittely

Julkaistu 1.11.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Kauppatieteet

Mitä kauppatieteellisessä opiskellaan?

Kauppatieteet on monipuolinen tieteenala, jonka sisällä voit suunnata juuri sinua kiinnostavan aihepiiriin pariin. Kauppakorkeakoulussa voit opiskella muun muassa johtamista, markkinointia, laskentatoimea, yritysjuridiikkaa, rahoitusta, verotusta, vakuutusalaa, taloustiedettä, talousmaantiedettä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Opiskeltavat aineet vaihtelevat yliopistoittain ja laajimmat valikoimat löytyvät suurimmista yliopistoista Aallosta (Espoo), Tampereelta ja Turusta. Kandidaatin tutkinnon voit suorittaa suomeksi tai ruotsiksi ja monet maisteriohjelmat järjestetään englannin kielellä.

Mitä kauppatieteilijästä tulee isona?

Kauppatieteiden maisterit voivat työskennellä mitä moninaisimmissa ammateissa. Voit löytää kauppatieteiden maisterin esimerkiksi talouspäällikkönä, tilintarkastajana, koulutuspäällikkönä, viestintäjohtajana, markkinointipäällikkönä, maajohtajana, rahoituspäällikkönä, sijoitusasiantuntijana, kehityspäällikkönä, johdon konsulttina tai myyntijohtajana. Kauppatieteiden maisterien mediaanitulo on myös verrattain hyvä samoin kuin työllistyminen, vaihdellen hieman erikoistumisaloittain.

Kuinka tulla kauppatieteilijäksi?

Kauppatieteiden valintakoe ja koko valintamenettely on tänä keväänä myllerryksen keskellä. Tuoreet ylioppilaat ja muut ensikertaa korkeakouluun hakevat voivat pyrkiä opiskelemaan suoraan ylioppilastodistuksella. Jos opiskelupaikka on jo saatu aiemmin tai ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät aivan miellytä silmää, on mahdollista hakea opiskelemaan myös valintakokeen kautta. Opiskelemalla ahkerasti lukiossa ylioppilaskirjoituksiin tai kevään valintakokeeseen voivat opiskelupaikan ovet raottua ja unelmien opiskelijasyksy odottaa edessä täynnä uusia mahdollisuuksia!

Jos käytännön asiat jäivät vielä kummastuttamaan, kannattaa käydä katsomassa infovideot kauppikseen hakemisesta http://www.eximia.fi/infot/

Kommentoi juttua

Monien alojen valintakoevaatimukset on julkistettu! Todistusvalinta tulee ottamaan roolia osassa aloista, kun taas toisissa siirrytään valintakokeessa jaettavaan aineistoon perustuvaan kokeeseen. Lue alta uusimmat tiedot valintakoevaatimuksista ja koepäivistä. Lisää tietoja alojen valintakoetietoja sivulla, joihin pääset klikkaamalla alan linkkiä. Autamme mielellämme kaikkiin alan valintaa, kursseihin tai yleisesti opiskeluun liittyvissä asioissa esimerkiksi chatin kautta arkisin klo 9-17.

 

Biologia. Valintakoevaatimuksena on tänäkin keväänä lukion biologian oppimäärä (vanha ops) ja kokeen rakenne säilyy samana kuin aikaisempina vuosina. Valintakoe 17.5.2017

Biotieteet. Valintakoe perustuu edelleen opetussuunnitelman 2003 lukion biologian ja kemian oppimääriin (kurssit 1-5). Tampereella lisäksi valintakoekirja Biokemian ja solubiologian perusteet.

Molekyylibiotieteet. Opiskelemaan voit päästä yhteispisteiden tai valintakoemenestyksen perusteella.

Bioteknologia. Opiskelemaan voi päästä valintakoemenestyksen, yhteispisteiden, kilpailumenestyksen (MAOL & BMOL) tai avoimen/ erillisten yliopisto-opintojen perusteella. Valintakoe Tampereella 16.5.2017.

Biolääketiede. Opiskelemaan valitaan hakijat ylioppilastodistuksen, valintakokeen tai aikaisempien opintojen perusteella. Valintakoe Turussa ja Kuopiossa 16.5.2017.

Diplomi-insinööriosastot.Valintakoe pysynyt ennallaan ja edellisen kevään tapaan valintakokeessa vaaditaan koko lukion pitkän matematiikan ja kemian oppimäärien hallitsemista. Keväällä 2018 fysiikassa valintakokeeseen vaaditaan kurssit 1, 2, 5, 7 ja 8. Osaamien kussakin aineessa osoitetaan omassa valintakokeessaan 29.5.-30.5.2018.

Englanti. Kielten kandiohjelman englannin opintosuuntauksen valintakokeesta ei ole vielä saatu tarkempia tietoja, mutta niitä on luvassa vuoden 2017 loppuun mennessä. Kevään valintakoekirjallisuus julkaistaan huhtikuussa 2018.

Farmasia. Anatomian ja fysiologian oppikirja jää pois, ja osa kokeesta perustuu ensi keväänä kokeessa jaettavaan terveystieteisiin perustuvaan materiaaliin. Kokeen toinen osa perustuu edellisvuosien tapaan lukion kemian oppimäärään. Valintakoe 18.5.2018.

Hallintotieteet. Ensi keväänä Tampereen ja Vaasan yliopistot järjestävät yhteisvalinnan, joten samalla kokeella voi hakea molempien yliopistojen koulutusohjelmiin. Valintakoe 29.5.2018.

Kasvatustieteet ja opettajakoulutus. VAKAVA-valintakoe perustuu myös ensi vuonna Samalta viivalta -artikkelikokelmaan. Artikkelit julkaistaan VAKAVAn verkkosivuilla 27.3.2018. Valintakoe 26.4.2018.

Kauppatieteet. Valintakoevaatimukset vaatimukset julkaistu jo 31.8. Todistuspisteillä valitaan 60 % uusista opiskelijoista ja valintakokeen perusteella loput 40 %. Valintakoe tulee perustuumaan lukion uuden opsin (2015) mukaisiin lukion historian (HI1), yhteiskuntaopin (YH2) ja lyhyen matematiikan (MAB5) kursseihin. Valintakoe 6.6.2018

Kulttuurien ja taiteiden tutkimus. Molempien kokeiden rakenne säilyy samana kuin edellisenä keväänä ja valintakokeen ennakkoaineisto julkaistaan huhtikuussa 2018 sekä kulttuurien että taiteiden tutkimukseen.

Liikuntatiede. Liikuntatieteen valintakoe perustuu myös ensi keväänä verkossa julkaistavaan artikkelikokoelmaan. Aineisto julkaistaan 4.4.2018. Ensimmäisen vaiheen kirjallinen valintakoe 5.4.2018.

Logopedia. Koe on ensi keväänä täysin aineistomuotoinen, aiheesta jo aiempi blogipostaus.

Lääketiede. Valintakoe perustuu opetussuunnitelman 2003 mukaisiin oppimääriin biologiasta (kurssit 1-5), kemiasta (1-5) ja fysiikasta (1-8). Lääketieteelliseen voi hakea tulevana keväänä joko lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen yhteisvalinnassa. Eläinlääketieteellinen on mukana valintakoeyhteistyössä eli sinne on sama koe, kuin muihin lääketieteellisiin. Kokeessa sallitaan ainoastaan nelilaskin ja siinä tulee olemaan mukana kokeessa jaettava aineisto. Opiskelemaan voi päästä yhteispiste- tai valintakoekiintiössä. Ensisijaisesta hakukohteesta saa yhden ensisijaisuuspisteen. Valintakoe järjestetään 16.5.2017.

Maantiede. Valintakoe Helsingin yliopistoon perustuu tänäkin keväänä kokeessa jaettavaan aineistoon, mutta pohjalla on hyvä olla myös maantiedon lukionpohjan tuntemusta.

Oikeustiede. Ensi keväänä kaikki koulutusohjelmat siirtyvät yhteisvalintaan. Ensi keväänä valintakoekirjallisuus julkaistaan vasta 11.4., joten lukuaika lyhenee entisestään ja osa kokeesta perustunee kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakoe 15.5.2018.

Politiikan tutkimus. Valintakoekirjallisuus on julkaistu: ennakkomateriaalina on edellisvuosien tapaan teos Forsberg – Raunio (toim.): Politiikan muutos. Lisäksi osa valintakokeesta perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakoe 17.5.2018.

Psykologia. Psykologian yhteisvalinnassa (Helsinki, Turku, Tampere) valintakokeessa säilyvät samat tilastomatematiikan valintakoekirjat kuin edellisenä keväänä. Psykologian yhteisvalinnassa ennen ollut Paavilaisen Tutkimustyömenetelmät on poistettu vaaditusta kirjallisuudesta. Yhteisvalinnan artikkelikokoelma julkaistaan 10.4. ja valintakoe on 8.5.2018.

Psykologia Jyväskylään. Tilastomatematiikan kirja on Jyväskylään pyrittäessä sama kuin edellisenä keväänä ja artikkelikokoelma julkaistaan 26.3.2018 ja valintakoe on 21.5.2018.

Ravitsemustiede. Valintakoevaatimukset on julkaistu: viime kevään tapaan ennakkomateriaalina lukion kemian ja biologian oppimäärä sekä lisäksi teos Aro A., Mutanen M. ja Uusitupa M.: Ravitsemustiede. Valintakoe 17.5.2018.

Teologia. Teologian hakumenettelyssä on otettu käyttöön yhteispisteiden ja valintakoepisteiden lisäksi todistusvalinta. Valintakoekirjallisuus julkaistaan huhtikuussa 2018.

Valtiotieteet.Tarkkoja vaatimuksia ei ole vielä julkaistu; valintakoepäivämäärät sekä lisätietoa kirjallisuuden julkaisemisesta saadaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Yhteiskuntatutkimus. Yhteiskuntatutkimuksen valintakokeen rakenne säilyy viime kevään kaltaisena myös keväällä 2018. Ennakkomateriaalina ovat jälleen suomenkieliset sosiaalitieteelliset artikkelit, jotka julkaistaan verkossa 3.4.2018. Valintakoe 25.5.2018.

Kommentoi juttua

Lääketieteen valintakoevaatimukset 2018

Julkaistu 27.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Lääketieteen valintakoevaatimukset keväälle 2018 on julkaissut jo Oulun ylipisto, sekä Itä-Suomen yliopisto.

Valintakoe on 16.5.2018 klo 9-14.
Valintakoe tulee säilymään ennallaan ja perustuu jatkossakin 2003 opetussuunnitelman mukaisiin biologian, kemian ja fysiikan lukion oppimääriin. Kokeessa käytössä on viime kevään tapaan yksinkertainen nelilaskin.

Todistusvalintaa lääketieteellisen osalta otettu käyttön. Opiskelemaan voi edelleen päästä yhteispisteiden tai valintakokeen perusteella. Yhteispistekiintiössä humioitavat pisteet yo-todistuksen perusteella voivat olla enintään 36 lähtöpistettä. Mahdolliset korotetut arvosanat otetaan huomioon. Valintakokeesta saatava maksimipistemäärä on 72. Lisäksi saat ensisijaisuuspisteen ensimmäisestä hakukohteestasi (1 piste). Maksimipistemääräksi tulee siis 109 pistettä. Täten valintakokeella on ylioppilastodistukseen verrattaen suurempi painoarvo lääketieteelliseen hakiessa. Kokeeseen on osallistuttava ensisijaisena hakukohteena olevassa yliopistossa. Muualla tehtyä koetta ei arvioida ollenkaan.

Lääketieteelliseen tulee yhteisvalinta keväälle 2018. Yhteisvalinnan myötä voit hakea useaan eri yliopistoon samassa haussa ja asettaa yliopistot haluamaasi järjestykseen. Sinun on osallituttava sen kaupungin valintakokeeseen, minkä olet valinnut ensisijaiseksi kohteeksi hakiessasi. Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin, hammaslääketieteen hakukohteisiin tai eläinlääketieteen hakukohteeseen. Suurin osa tiedekunnista varannut noin 65 % aloituspaikoista ensikertalaisille.

Lisää tietoja valintakokeesta Eximian sivuilla tai osoitteessa Opintopolku.fi

Kommentoi juttua

Kasvatustieteiden alaesittely

Julkaistu 25.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Kiinnostuksen kohteena kasvatustiede

Kasvatustieteiden ala käsittää koko ihmisen elämänkaaren aikana tapahtuvan kasvun, kehityksen ja oppimisen. Alan opinnoissa voi suuntautua varhaiskasvatuksen tasolta aina aikuiskoulutukseen saakka – valinnanvaraa siis löytyy. Kasvatustieteitä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Kasvatusalan koulutuksilla on yhteinen valintayhteistyöverkosto, joka laatii ja toteuttaa vuosittain järjestettävän VAKAVA-kokeen. Kokeella voi hakea useisiin kymmeniin verkostossa mukana oleviin koulutuksiin. Kaikki kasvatustieteen koulutukset eivät kuitenkaan ole mukana yhteistyössä; esimerkiksi joillakin aikuiskasvatuksen koulutuksilla on erilliset, koulutusohjelmakohtaiset valintakoevaatimuksensa.

Kasvatustieteiden alla on valittavana yliopistosta riippuen vaihteleva määrä erilaisia koulutusohjelmia. Hyvin suosittuja ovat esimerkiksi luokanopettajan sekä yleisen kasvatustieteen opinnot. Opinnoissa on paljon suuntautumisvaihtoehtoja, ja mahdollisia erikoistumisalueita ovat esimerkiksi erityisopetus sekä kotitalouden, käsityön ja musiikin aineenopettajakoulutus. Kasvatustieteilijöiden työllisyystilanne on varsin hyvä, ja erityisesti luokan- ja lastentarhanopettajat työllistyvät hyvin omaa koulutustaan vastaaviin töihin. Aikuis- tai yleistä kasvatustiedettä lukeneen työllistymiseen vaikuttavat esimerkiksi opiskelijan sivuainevalinnat ja oma aktiivisuus. Työllisyysnäkymät ovat kuitenkin pääpiirteittäin hyvät: alalta valmistuneita toimii esimerkiksi monenlaisissa suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstönkehittämistehtävissä.

VAKAVA-valintayhteistyöverkostossa mukana olevien koulutusten valintakoe on viime vuosina koostunut väittämä- ja monivalintatehtävistä. Ennakkomateriaalina on vuosittain vaihtuva, maaliskuun lopussa julkaistava Samalta viivalta -artikkelikokoelma, joka sisältää kasvatustieteen näkökulmasta kiinnostavia ilmiöitä käsitteleviä artikkeleita. Artikkelit sisältävät usein runsaasti teoreettisia käsitteitä. Kasvatustiede on haluttu opiskeluala, ja tullakseen hyväksytyksi suosituimpiin koulutusohjelmiin (kuten luokanopettaja) opiskelijan tulee hallita valintakoemateriaali erittäin perusteellisesti. Osaan koulutusohjelmista järjestetään lisäksi soveltuvuuskoe (yliopistosta ja koulutusohjelmasta riippuen esimerkiksi haastattelu ja/tai ryhmätehtävä), johon kutsutaan erikseen VAKAVA-kokeessa parhaiten menestyneet hakijat. Sisäänpääsyprosessi ei siis ole helppo, mutta opiskelupaikka unelmien alalla palkitsee takuulla!

Kommentoi juttua

Hallintotieteiden alaesittely

Julkaistu 24.10.2017 — Kirjoittaja Sonja Konttinen

Haluaisitko hallintotieteilijäksi?

Hallintotieteet tarkastelevat muuttuvaa hallintoa erilaisista näkökulmista. Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiuksia järjestäytyneen toiminnan erittelyyn ja analysointiin. Tutkinto-ohjelmassa opiskelija perehtyy organisaatioiden, johtamisen, talouden ja hallinnon oikeudellisiin perusteisiin sekä kehittää ymmärrystään hallinnon alueellisista ja ympäristöpoliittisista vaikutuksista. Hallintotiedettä voi opiskella Lapin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa tarjotaan niin sanottua erikoisjuristikoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin.

Tampereen yliopistossa perustutkintojen tutkintorakenne on kaksiportainen: ensin opiskelija suorittaa laaja-alaisen hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon, ja tämän jälkeen hän suorittaa hallintotieteiden maisterin tutkinnon jossakin viidestä opintosuunnasta. Mahdolliset opintosuunnat ovat hallintotieteiden opintosuunta, julkisoikeuden opintosuunta, julkisen talousjohtamisen opintosuunta, kunta- ja aluejohtamisen opintosuunta sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuunta. Opiskelija hakeutuu haluamaansa opintosuuntaan (tai useampaan) toisen lukuvuoden syksyllä.

Hallintotieteiden opinnoissa on paljon valinnaisuutta, ja valittu opintosuunta sekä muut opiskelijan valinnaiset opinnot määrittävät suuntaa työelämässä valmistumisen jälkeen. Opinnot koostuvat pitkälti kirjatenttien suorittamisesta sekä luennoista. Hallintotieteiden maisterit voivat työllistyä monipuolisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi ministeriöiden, kunnallishallinnon, Euroopan unionin sekä erilaisten yrityksen palveluksessa.

Hallintotieteiden valintakoe on perinteisesti koostunut väittämä- ja esseetehtävistä. Ennakkomateriaalina kokeeseen on ollut useana edellisenä keväänä teos nimeltä Governance, jossa esitellään jokaista hallintotieteen osa-aluetta. Lisäksi osaan valintakoekysymyksistä on vastattu kokeessa jaettavan aineiston pohjalta. Valintakoevaatimuksia vuodelle 2018 ei ole vielä julkaistu, joten nähtäväksi jää, päntätäänkö Governancea vielä ensi keväänäkin!

Kommentoi juttua